Tänään moottorite on kuuma

Muutaman viikon kestäneen jahkaamisen jälkeen ollaan täällä päässä nyt siinä pisteessä, että rinkka on pakattuna ja matkaoppaat sullottuna kameran sekä oksupussien kera kettureppuun. Vielä pitää käydä ostamassa pienet retkityynyt, vaihtamassa vyölaukkuun uutta valuuttaa ja rapsuttelemassa Herra Hanurenia. Kaiken lisäksi huomasin illalla, etteivät ainoatkaan shortsit taikka lyhyet kesähamoset mahdu enää kunnialla vyötärön kohdalta päälle, joten jonkin sortin hellepukimet kenties tarvitsen. Tosin niitä nyt saa tarvittaessa sieltä kohteestakin.

Kaikki on siis valmista. Se kutkuttava reissuunlähtökutina mahanpohjasta vielä puuttuu, mutta eiköhän se sieltä tule viimeistään siinä vaiheessa, kun suuntaamme illalla lentokentälle. Alustavassa matkaplänissä on paljon kohteita, joissa emme kumpikaan ole aikaisemmin käyneet, joten oi kyllä odotan innolla mitä seuraavat pari viikkoa autoillen pitkin poikin eurooppaa tuovat tullessaan! 

Espoo kiittää ja kuittaa. Seuraavan kerran palatkaamme asiaan Prahasta.

Huisia ja toivon mukaan aurinkoista viikkoa kamut!

Road trip täältä tullaan! Vai tullaanko sittenkään?

Vielä pari päivää sitten uhkuin intoa tulevaa reissua ajatellen, vaikka omassa olotilassa olikin paljon parantamisen varaa. Tämän päivän laattailujen jälkeen olo on sen sijaan ollut niin käsittämättömän voipunut, että ajatus rinkan pakkaamisesta ja ympäri ämpäri eurooppaa huristelusta tuntuu ylivoimaisen raskaalta.. Pidän itseäni melkoisena sissinä, jolle on todella todella kova paikka myöntää, että nyt ei ehkä ole paras ajankohta lähteä yhtään minnekään budjettimatkailemaan. En tiedä. Ehkä ennen ensi maanantaita koen ihmeparantumisen ja paha olo hellittää vihdoinkin kuristavan otteensa. Mutta jos se ei hellitäkään? Silloin tuskin uskallamme lähteä tutkimaan Prahan unohdettuja kujia, Slovenian vuoria ja Kroatian rantoja - ainakaan tänä kesänä. 

Harmittaa just nyt niin, että tekisi mieli parkua ääneen! Vaikka kyllähän minä tiedän ettei tämä mikään valtavan vakava juttu ole ja että oma (sekä kääpiön) hyvinvointi on tärkein ja plaa plaa. Tulee uusia reissuja ja vielä kivempia mahdollisuuksia, mutta kyllä se piruvie silti harmittaa, kun on koko kevään asennoitunut pääsevänsä tuoksuttelemaan uusien nurkkien tuulia täältä neljän seinän sisästä, jonne meikäläinen on olosuhteiden pakosta jämähtänyt.

Oli nyt pakko purkaa tämä ajatus tänne, koska tuntuu että pää räjähtää. Vaikka taidatte tekin olla jo korvianne myöten täynnä näitä pahoinvointijuttuja. I know the feeling! Hinku matkaan on ihan tajuttoman kova, mutta kun pakottaudun ajattelemaan sydämen sijasta järjellä, tiedän että minun fysiikkani ei ole monen kuukauden oksentelun jälkeen ihan parhaassa mahdollisessa kondiksessa parin viikon reppureissua ajatellen. Puhumattakaan siitä, että ainut ruoka-aine mikä suurinpiirtein menee alas on kaurapuuro.. Missähän sitä sitten tien päällä keitellään, kun nälkä iskee n. tunnin välein? Retkikeittimessä ehkä joo. Huoh.

Katsotaan miten käy. Ehkä teemme viikonloppuna jonkun minimatkan trekkailuineen tähän lähelle testataksemme meikäläisen reissukestävyyttä. (Minne? Olisko ideoita?) Palataan tähän asiaan siis vielä myöhemmin! 

Nyt minä lähden halaamaan posliinia. Moro.

PS. Kuva on muuten otettu kännykällä. Yllättävän tarkka!

Keskikesä kaupungissa

Kun lähes koko muu Suomi (tai ainakin meidän ystäväpiiri) pakkasi autonsa piripintaan ja karautti mökkeilemään maaseudun rauhaan, meidän perhe päätti jäädä hiljentyneeseen kaupunkiin. Voi ette uskokaan kuinka mielelläni olisin minäkin pukeutunut toppakamppeisiin, körryytellyt letkassa kohti pohjoista ja maailman rakkainta mökkiä, mutta jostain kumman syystä 10 tuntia autossa suuntaansa oksennuspussi kourassa ei sitten loppujen lopuksi vetänyt pisintä kortta.. Seuraava suunnitelma oli viritellä teltta tähän lähimaisemiin ja testailla viikon päästä (!!!) starttaavaa leirielämää, mutta meidän uudenkarheat makuupussit eivät ehtineet saapua ennen juhannusta, joten jätettiin suosiolla telttailu +5 asteen lämpötilassa pelkkien peittojen turvin välistä.

Sen sijaan me ehdittiin kyllä tehdä kaikkea muuta. Tietenkin käytiin joka päivä tallilla, lenkkeiltiin kevyesti koirien kanssa, levättiin paljon ja kierreltiin pariin otteeseen lähes autioitunutta pääkaupunkiseutua. Syötiin hyvin (tai muut söi, minä närpin) ja nautittiin auringosta silloin, kun se sattui sadepilvien välistä paistamaan. Kahvila Regatasta tarttui nutturaan nuotion tuoksu, joka takasi suhteellisen autenttisen juhannus- ja mökkifiiliksen myös keskellä kaupunkia.

Minun paras kauneusvinkkini kesään muuten on hanskan tavoin päähän istuvat aurinkolasit. Me saatiin Nanin kanssa blogiyhteistyön kautta über makeat puusta käsityönä valmistetut Pöllöt ja voi jestas kun tykätään. Itsehän en kesällä meikkaa kuin aniharvoin, joten etenkin arkena riittää kun naamatauluun sipaisee aurinkosuojan sisältävää BB-voidetta, läträä hieman huulikiiltoa ja iskee päähään plehat! Tadaa - valmista minuutissa! Sillä oletuksella tietty, että aurinko armas kutakuinkin paistelee, sillä aurinkolasit ja räntäsade ei ole ehkä se viilein yhdistelmä.

Ei muuta kuin aurinkoista viikkoa murmelit!

PS. Toivottavasti teidän muidenkin keskikesät juhlittiin mukavissa merkeissä missä sitten ikinä olittekin! Meillä tosissaan enää viikko aikaa reissuun lähtöön ja minkään sortin valmisteluja ei ole vielä tehty, mutta ei kait niitä tarvitsekaan. Koirille ja hepalle on hoitajat, joten ei muuta ku reppu selkään, oksupussit taskuun ja menoksi!

Kainuu tuli stadiin

Aiemmin keväällä kävimme systerin kanssa teatteri Savoyssa katsomassa vierailevia tähtiä Suomussalmelta. Ylä-Kainuun yrittäjänaisten porukka oli esiintymässä stadissa osana Kainuu Helsingissä teemavuotta ja näytelmä, Rakkaudentunnustus Isänmaalle, oli todella vaikuttava kokemus etenkin tällaiselle sotahistoriafriikille. Savoy oli tupaten täynnä ja kun esityksen lopuksi seisaaltaan koko porukan voimin laulaa päräytettiin Nälkämaan laulu, niin tippa jos toinenkin siinä saattoi silmäkulmat kastella. Tai sitten syytän raskaushormooneja...

Viime viikonloppuna kotikonnut olivat jälleen edustettuna pääkaupungissamme, kun Senaatintorille pystytettiin kainutlaatuinen elämyskylä. Torilla saattoi aistia kainuulaisen korven kuiskauksen, astua mummolaan kuuntelemaan kainuulaisia tarinoita tai istahtaa rönttös- sekä muurinpohjalettukahville auringon paisteeseen. Me kävimme ystäväpariskunnan kanssa tietysti pyörähtämässä mestoilla moikkaamassa tuttuja ja haistelemassa tuttua tunnelmaa. Ehkä aavistuksen jäi harmittamaan, etten sijoittanut roposiani tuohon Puolangan Pessimistien kainuulaista mentaliteettia niin mainiosti kuvaavaan lätsään. Ois sopinut meikäläisen kesäkutreille kuin nakutettu.

Mutta toisaalta. Mitäpä se hyvejää.

Viileetä juhannusta kamut! Ei siis sään puolesta, mutta noin muuten. Hehe.

Täällä soijanakit ja uudet potut odottavat, jotta iskisimme kiinni. Ehkä huomenna. 

Ensin pitää pystyttää teltta.

******

IG Travel Thrusday on viikottainen kokoelma blogipostauksia. Tempauksen viralliset järjestäjät Suomessa ovat Kaukokaipuu, Running With Wild Horses sekä Destination Unknown. Lisää tempauksesta voit lukea täältä. Postauksen kuvat on otettu Samsung Galaxy S4  - matkapuhelimella. Minut ja lisää kännykkänäpsyjä löydät Instagramista nimimerkillä @rimmanen.

EN // My hometown came to Helsinki! These photos have been taken by Samsung Galaxy S4 and the post is part of the Instagram Travel Thursday. You can read more about IGTT from here and you can find me from the Instagram by name @rimmanen.

Viikonlopun häälook ja muut päivän polttavimmat

Huh. Perjantai oli päivistä kamalin pitkään aikaan. Laattasin vuorokauden aikana en-edes-muista-kuinka-monta-kertaa, joten olin aika vakuuttunut että lauantaina olevat ystävän häät jäisivät meikäläiseltä välistä. Viikonlopun valjetessa olo oli kuitenkin kohentunut tämän hetkisellä mittapuulla ihan huomattavasti ja päästiin kuin päästiinkin juhlistamaan ystävien onnea. Otin myös heistä hääpotretit, joista vähän vilautinkin esimakua eilen Instagramissa. Saatte nähdä myöhemmin mahdollisesti lisää, kun saan kuvajonoa purettua! Uusia kuvauksia en ole enää viime aikoina uskaltanut kalenteriin hirveästi varata, sillä olo heittelee niin laidasta laitaan, ettei todellakaan tiedä kuvauspäivän koittaessa olenko totaalisen petipotilas vai kutakuinkin tolpillani.

Yläkerta alkaa olla valmis toista päätyseinää lukuunottamatta, jonne on tulossa ihan mieletöntä tiililaattaa. Odotellaan sitä vielä saapuvaksi ja sen jälkeen päästään koisimaan ullakolle. Näin ollen alakerran makkari  vapautuu naperonhuoneeksi ja sitä pitänee vähän kalustaa jossain kohtaa siihen suuntaan. Veikkaan, että sisustuskärpänen puraisee viimeistään syksyllä ihan kunnolla ja täällä alkaa sellainen pesänrakennus sekä teen-kaiken-itse-projektointi että oksat pois. Häiden jälkeen onkin ollut kiintiö kaikkeen mahdolliseen näpertelyyn ihan totaalisen täynnä, joten ihan hauska päästää DIY-hirmu taas valloilleen.

Tasan kaksi viikkoa kesälomaan ja Balkanin reissuun. Teltta ja makuupussitkin on nyt hommattu, joten kovasti kyllä mieli halajaisi pihistelemään maailmalle. Kroppa vain on vielä toistaiseksi pikkaisen eri mieltä, mutta onhan tässä vielä armonaikaa hurumycket.

Kasvava pötsi naamioitui häissä tuon röyhelöisen kukkamekon alle niin taidokkaasti, että näytin lähestulkoon sulavalinjaiselta. Ehkä tuosta kokovartalokuvasta huomaa, että melko vatsapitkällä sitä seistä törötetään. Asukokonaisuus on vanha ku taivas, mutta onneksi olen aina suosinut tuollaista alaspäin levenevää mekko- ja hametyyppiä, joten omilla vanhoilla vaatteilla pärjätään turpoavista mitoista huolimatta tämä kesä mainiosti!

Joko siellä ollaan lomalla?

Huisia juhannusviikkoa kuomaset!

Zürich

Melkein vuosi ehti vierähtää, kun edellisen kerran sinivalkoisin siivin pyrähdin Sveitsin Zürichiin. Oli mukava morjestaa vanhaa tuttua kaupunkia, sen kapoisia kujia, sympaattisina liehuvia lippuja ja tietysti veljeä perheineen. Kamera pysytteli uuvuttavan pahoinvoinnin vuoksi melkein koko reissun ajan laukussansa, mutta onneksi näitä Instagramiin ladattuja kännykkäräpsyjä tuli otettua senkin edestä.

Voi olla, että tuleva kesälomareitti kuljettaa taas meidät tänne punavalkoistenlippujen ja alppien katveeseen. En kyllä pistäisi pahakseni.

******

IG Travel Thrusday on viikottainen kokoelma blogipostauksia. Tempauksen viralliset järjestäjät Suomessa ovat Kaukokaipuu, Running With Wild Horses sekä Destination Unknown. Lisää tempauksesta voit lukea täältä. Postauksen kuvat on otettu pääsääntöisesti Samsung Galaxy S4  - matkapuhelimella. Minut ja lisää kännykkänäpsyjä löydät Instagramista nimimerkillä @rimmanen.

EN // In Zürich Switzerland. These photos have been taken by Samsung Galaxy S4 and the post is part of the Instagram Travel Thursday. You can read more about IGTT from here and you can find me from the Instagram by name @rimmanen.

HBD minulle ja onnittelut arvonnan voittajalle

Eilen heräsin ihan liian aikaisin keittiöstä kuuluvaan rapinaan. Ajattelin, että mies siellä valmistautuu aamutreeneihin lähtöön ja käänsin kylkeä. Viisi minuuttia myöhemmin klo 6.55 tärykalvoni kokivat melkoisen shokkiherätyksen, kun mies yhdessä siskoni kanssa alkoi laulaa hoilottaamaan "Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain!" sängyn jalkopäässä. Ja minä kun luulin, ettei kukaan muistaisi! Aamupalakin oli katettu pöytään. Oli kaunis pionikimppu ja lahjojakin. Ihana perhe. Myöhemmin illalla myös pari maailmanmatkaajaystävää kävi kahvittelemassa ja tuhomassa loput Jiin ikiomin kätösin leipomasta mansikkatäytekakusta. Kiitos rakas perhe ja armaat ystävät, sekä kaikki lukijat etenkin instagramiin jättämistänne onnentoivotuksista! Kyllä oli päräyttävää taas kerran täyttää kakskytäviis (hehe).

Kiitos myös kaikille arvontaan osallistuneille! Oli kerrassaan mukava lukea teidän tulevan kesän suunnitelmistanne arvontapostauksen kommenteissa. Erityisen ilahtunut olin siitä, että valtaosa aikoo reissata kesälomalla enimmäkseen kotimaassa! Huisia! Sillä mikäänhän ei voita Suomen kesää ja muutenkin suomimatkailu kyllä ansaitsee nousta ihan uuteen arvostukseen. Respect tyypit! Vaikka meillä parin viikon pyrähdys muualle onkin, niin silti toinen puolisko lomasta tulee vietettyä visusti suomineidon kamaralla tutkien niin uusia kuin vanhojakin paikkakuntatuttavuuksia ja tietysti myös viikonloput on aikaa koluta lähimaastoja. Odotan kovasti jo juhannusta, jotta saamme viritellä teltan pystyyn ja harjoitella vähän retkeilyä. Teltta siis löytyi, kiitos Lauran, mutta ohkaiset makuupussit olisi vielä hankintalistalla.

Ainiin! Ja tietysti se tärkein asia. Söpöt MAKEEdesignin karttapussukat voitti omakseen Laurs. 

Aurinkoista kesäviikkoa kuomat!

Kesälomasuunnitelmat marinoituvat

Meidän kahden viikon autoiluloma on ollut tässä männäviikkoina aika tavalla vaakalaudalla, koska minun olot ovat olleet yhtään liioittelematta melkoisen järkyttävät. Venytetään varmaan lähtöpäätöstä ihan viimeiselle viikolle, joten toivotaan että pahoinvointi vähän hellittää ja pääsemme matkaan. Tämä tulee kuitenkin olemaan viimeiden vähän pidempi reissu ihan kahdestaan ennen minin syntymää, joten siinäkin mielessä olisi ihan huippua päästä se toteuttamaan. Istuimmekin siis eilen illalla molemmat omien koneiden taakse tutkimaan tulevan roadtripin suuntaviivoja.

Buukattuna on etukäteen lennot, auto ja kolme ensimmäistä yötä Prahasta. Pyörähdämme päiväretkelle Tereziniin varmaankin bussilla, kun piletit näyttivät olevan naurettavan edulliset (about 2,5 eur suunta). Sen jälkeen tarkoitus olisi lähteä huristelemaan kohti Itävallan Salzburgia, josta matka jatkuu yöpymisen jälkeen kohti Slovenian alppeja, Lake Blediä sekä Ljubljanaa. Sloveniaa kolutaan sen verran kun hyvältä tuntuu ja sitten matka jatkuu kohti Kroatian rannikkoa. Jos teillä on muuten etenkin vähän pohjoisemmassa osassa Kroatiaa hyviä ja ennenkaikkea RAUHALLISIA biitsimestoja tiedossa, niin kertokaatte ihmeessä tipsejä! Itse olen käynyt Rovinjissa ja Pulassa aiemmin, joten ne jätetään tällä kertaa väliin. Ihan eteläosiin tuskin lähdetään ajamaan, koska ei tässä ole tarkoitus kuitenkaan koko lomaa viettää autossa nakottamalla. Cres-saari vaikuttaisi ainakin lupaavan rauhalliselta pintapuolisten tutkimusten perusteella. Muutaman päivän rantalomailun jälkeen hurautamme Plitviceen yhdeksi yöksi ja käymme trekkaamassa luonnonpuistossa. Sen jälkeen poikkeamme jossain päin Bosniaa (ainakin Bihac näytti mielenkiintoiselta sekä Banja Luka) ja jatkamme pikkuhiljaa Kroatian Zagrebin ja Slovenian Mariborin kautta matkalla jossain yöpyen kohti Wieniä ja lopulta Prahaa, josta paluulento starttaa myöhään illalla.

Suunnitelmat ovat hyvin karkeita ja suuntaa antavia, sillä mukaan lähtee teltta, jossa aiomme nukkua mikäli edullista majoitusta ei ole nuilla pienemmillä paikkakunnilla saatavilla. Ainakin camping-alueita näyttäisi olevan huru mycket tarjolla! Etukäteen kun ei tee mieli juurikaan hostelleja bookkailla, koska road trippaillessa juuri se suunnittelemattomuus on parasta. Hyvä olla kuitenkin jotain alustavaa runkoa ajatuksissa, ettei unohduta haahuilemaan ties minne.

Tasan kolme viikkoa. Sitten mennään! (Jos mennään..)

Hiphei! Nyt arvotaan kesän kunniaksi!

Vitsit että sain järkättyä teille kivan kesäarvonnan yhteistyössä MAKEEdesignin kanssa! MAKEEdesign on tunnettu muunmuassa valloittavista ja uniikeista karkkipaperipussukoistaan, joita myös itselläni on käytössä muutama. Kettukarkkipussukkaani sujahtaa kätevästi kameran muistikortit sekä muut pienet tykötarpeet ja karttapussukkani toimii käteiskukkarona niin kotona kuin tienpäällä.

Sain valita teille pari tuotetta arvottavaksi ja tietysti näin blogin matkailuteemaan sopivasti halusin tällaisia karttaversioita. Isompaan mahtuu vaikkapa meikkejä tai muuta vähän kookkaampaa tavaraa, kun taas pieneen avaimenperäpussukkassa kulkee kätevästi mukana vaikkapa laastarit ja särkytabletit.

Osallistuaksesi tähän matkailuhenkiseen kesäarvontaan jätä toimivalla sähköpostiosoitteella varustettuna kommenttisi tähän postaukseen, jossa kerrot millaisia kesäsuunnitelmia sinulta löytyy? Aiotko matkustaa jonnekin, lähelle tai kauas?

Osallistumisaika päättyy ensi viikon tiistaina minun synttäreideni kunniaksi klo 12.00. ja arvon voittajan heti saman päivän aikana. 

EDIT // Osallistumisaika on päättynyt!

Onnea arvontaan ja aurinkoista viikonloppua folks!

PS. Käykäähän tykkäämässä samalla  MAKEEdesignin Facebook-sivuista, sillä sinne päivittyy tasaiseen tahtiin huippuja tarjouksia ja tietysti tuoteuutuuksia!

 

Hakusessa retkivarustusta

Me emme omista telttaa. Emme edes lakanakankaista kummempia makuupusseja taikka retkipatjoja. Sen sijaan meillä on erinomainen äidiltä saatu taskulamppu. Ei ehkä ihan riitä, jos ajatuksena olisi lähteä retkeilemään niin lähimaastoon, Lapin kesään tai vaikkapa Sloveniaan. Olen nyt kolunnut kaikenmaailman nettikauppoja, mutta kun tarjontaa on ihan älyttömästi emme oikein osaa päättää ostasimmeko Motonetistä parinkympin kelpoteltan vai panostaisimmeko kerralla vähän laadukkaampaan yksilöön. Tietysti olen tämän jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla, koska tuotteiden pitkäikäisyys ja kestävyys on kaiken a ja o, etenkin kun puhutaan ulkoilu- ja retkivarusteista. 

Onko teillä oman elämänne retkeilijöillä vinkkejä telttaostoksille? Teltan pitää olla tietty mahdollisimman kevyt, jotta sitä jaksaa heiveröisempikin roudata rinkassa mukana. Paksuja makuupusseja emme tarvitse, vaan sellaiset kevyet kesäkäyttöön passelit niin painoltaan kuin täytteiltäänkin. Retkipatjatkin tuntuvat olevan oma tieteenlajinsa ja hintahaitari eurosta satasiin, joten kaikki tipsit otetaan myös niiden suhteen vastaan.

Lopuksi vielä mainittakoon, että tämä koko setti pitäisi tietysti saada hankittua mahdollisimman edullisesti, kun pihejä budjettimatkaajia ollaan.

Retkivarusteet joutuvat ensimmäisen kerran testiin jo juhannuksena, joten tässähän tulee hankinnoilla kohta kiire! Valitettavasti emme tänä vuonna pääse näihin mökkimaisemiin juhannusta viettämään, sillä matka on pahoinvoinnista kärsivälle ruuhkineen päivineen ihan turkasen liian pitkä. Päätettiin sitten viritellä teltat jonnekin tänne lähihuudeille ja suunnistaa päivisin tutkimaan saaristoa. Ei huono vaihtoehto sekään ja välttyypähän niiltä pahuen ruuhkilta! 

Aurinkoista torstaita retkeilijät!

EN // Planning on buying some camping gear. Neef for a tent! And some other stuff. Recommendations, anyone? 

Retkellä sveitsiläisissä maalaismaisemissa

Jestas. Nappasin sitten reissusta tuliaisiksi pertinteikkään tirolilaisen vuoristonielukondylooman eli tuttavallisemmin romuskan, flunssan tahi lentsun. Ei tässä muuten mitään, mutta laattaaminen yhdistettynä kipeään kurkkuun + tukossa olevaan nokkaan + kuumeiluun on aika jeba yhdistelmä. Totta tästä hengissä selvitään, vaikka olo on tällä hetkellä sen sorttinen, että olisi jäänyt isommankin katujyrän alle.

Ennen kohtalokasta flunssaa ehdimme käydä retkellä Sveitsin upeissa maisemissa. Tällä kertaa jätettiin vuoret välistä, sillä mukana olivat myös lapset ja pahoinvoiva meikäläinen. Parin tunnin kevyt trekkaus pitkin metsiä ja peltoja oli siis tälle sakille justiinsa passeli! Matkalla nähtiin muuta muu retkeilijä, paikallisia puuhissaan, aasi, vuohia, pari alppitorven soittajaa, joiden soitto kuulosti by the way ihan mielettömältä ja passasi kyllä justiinsa maisemiin. Mikäs siinä oli lompsiessa menemään, kun aurinko paistoi ja torvet raikasi pitkin laaksoja. Ylitettiin myös eräs korkeanpaikankammoisen unelmasilta, josta näki läpi parikymmentä metriä jalkojen alapuolella kuohuvaan jokeen. Eikä pelottanut tippaakaan! Alan selvästi karaistua.

  

Huomatkaa meikäläisen perisveitsiläinen asukokonaisuus. Vaelluskengät ja farkut.

Kiitos Sveitsi! Toivottavasti nähdään taas pian, sillä vielä olisi ainakin miljoona paikkaa koluttavana. Seuraavana himotuslistalla olisivat sekä Jungfraujoch että Flimsin "sveitsiläinen Grand Canyon". Ehkäpä ensi kerralla.

Mukavaa viikkoa kamut!

PS. Kiitos tuhannesti kaikista onnentoivotuksista. Monet niistä saivat minut kyyneliin. Voi toki johtua myös hormooneista…

EN // Trekking in Switzerland.