Saaristolaistunnelmaa Helsingin keskustan edustalla

Rakastan merta. Rakastan myös Suomen tuhansia järviä, metsiä, harjuja ja mäennyppylöitä, vaikkakin pidemmän korren vetävät armaasta kotimaastamme puuttuvat vuoret. Ylipäätänsäkin luonto ja sen moninaiset muodot ovat lähellä sydäntäni, kainuun korpien kasvatti kun olen. Tätä nykyä asummekin metsän laidalla Espoossa, mutta vielä muutama vuosi sitten punkatessani Helsingin keskustan laitamilla, poikkesin usein fiilistelemään meren kohinaa Kaivopuiston edustalla sijaitsevaan Uunisaareen.

Eilen vietettiin kansallista retkipäivää, jota emännöi tällä kertaa kollega Kaukokaipuun takaa. Nella haastoikin joukon matkabloggaajia näyttämään esimerkkiä, kuinka retkeillä voi ihan yhtä hyvin myös talvella! Se on vain asenne(ja pukeutumis-)kysymys. Siksipä mekin päätimme lähteä sulattelemaan brunssilla pyöristyneitä vatsojamme tähän niin näppärän lähellä sijaitsevaan pikkuruiseen saareen.

Uunisaareen pääsee talviaikaan siltaa pitkin ja kesäisin lauttamatka kestää vaivaiset kolme minuuttia. Uunisaaressa on toiminut joskus ennemuinoin niin lakka- kuin öljytehdaskin, mutta teollinen toiminta on lakannut saarella jo yli sata vuotta sitten. Muistona näistä ajoista saarella seisoo yhä tehdasrakennus, jonka tiloissa toimii tunnelmallinen ravintola. Tiesitkö muuten, että Uunisaaresta pääsee kulkemaan aallonmurtajaa pitkin läheiseen Liuskasaareen? Minä puusilmä en ole moista murtajaa koskaan edes nähnyt, ennen kuin nyt törmäsin asiaan Uunisaaren historiasta tietoa etsiessäni. Selkeästi ensi kesälle on jälleen yksi pieni retki saarelle tiedossa ja sille reissulle otetaan sitten mukaan eväät piknikkiä varten.

Tällainen päiväretki on suhteellisen helppo toteuttaa Uunisaaren sijaitessa niin lähellä Helsingin keskustaa. Olemme nyt viime aikoina sattuneesta syystä suosineet näitä vaunuilla saavutettavia retkikohteita, mutta kohta poikamme on jo sen verran iso jätkä, että alkanee viihtyä paremmin kantorepussa, josta näkee huomattavasti paremmin ympäröivää maailmaa. Sen jälkeen koittaa meidän perheessä jälleen ihan uudet retkeilykokemukset!

Oletteko te vierailleet lemppariretkikohteessanne myös talvella?

PS. Blogin osoite on muuttunut ja sen vuoksi Bloggerin oma lukulista päivittyy blogini osalta yli vuorokauden viiveellä ja välillä ei ilmeisesti ollenkaan? Voin tehdä ohjeet kuinka osoitteen muutos lukulistalle onnistuu, mutta blogin seuraaminen onnistuu myös esimerkiksi Facebookin tai Bloglovinin kautta! Pus! Ja kivaa sunnuntaita!

Synttäriarvonta: voita potrettikuvaus!

Ihan näinä päivinä juhlitaan 3-vuotiasta blogiani. Sen kunniaksi ajattelin, että te rakkaat blogini lukijat olette ansainneet arvonnan sponsored by me! Haluan kiittää teitä, että olette pysyneet matkassa mukana ja jatkaneet kommentointia ahkerasti, vaikka blogissani onkin ollut ajoittain hiljaisempaa vauva-arjen pyörähdettyä käyntiin.

Mutta siis siihen arvontana, joka on tättärää, potrettikuvaus!

30-40 minuuttia kestävä kuvaus suoritetaan joko la 21.2. tai su 22.2. puolen päivän aikoihin pääkaupunkiseudulla ulkoilmassa. Lopputuotoksena saat 10-15 valmiiksi käsiteltyä valokuvaa sähköisesti toimitettuna. Varmistathan ennen osallistumista, että sinulle tämä ajankohta ja ulkokuvaus varmasti sopivat! Tällä kertaa en aio suorittaa arvontaa suoraan kaikkien osallistujien kesken, vaan voit itse vaikuttaa aika paljonkin voittomahdollisuuksiisi. Valitsen nimittäin mielestäni parhaat kommentit, joiden kesken valokuvaus sitten lopulta arvotaan.

Eli mitenkä siis voit osalistua tähän synttärikisaan?

Kuvailemalla minulle muutamalla lauseella millaisen kuvauksen haluaisit mahdollisen voiton napsahtaessa kohdallesi, ketä kuvaisimme ja ennen kaikkea missä lokaatiossa kuvat otettaisiin. Mitä erikoisempi mesta ja idea, sen parempi! Eli nyt ei muuta kuin kuvaushaaveita ideoimaan, jotta päästään yhdessä niitä sitten toteuttamaan!

Osallistumisaika päättyy pe 13.2. klo 12.00.

HUOM! Jätäthän kommenttikenttään myös toimivan sähköpostiosoitteesi, josta sinut tarpeen tullen tavoittaa. Kuvauksen satoa tulen jakamaan myös täällä blogissani, joten mietithän jo etukäteen onhan sinulle varmasti ookoo, jos oma naamataulu bloginlehdillä vilahtaa.

Onnea kisaan kamut!

PS. Muitakin terveisiä, palautetta tai toiveita saa mielellään jättää. Tackar!

Mikromatkalla loskaisessa stadissa

Jestas mikä keli! Lunta on tullut hela dagen, mutta kun lämpötila pysyttelee plussan puolella, on järkyttävät loskavuoret taattu. Kyllä pikkupakkanen tekisi kotihuudeista melkoisen talven ihmemaan, mutta näillä vähän vetisemmillä keleillä mennään. Sää on pukeutumiskysymys sanovat, joten meikämandoliinin paksupohjaiset tekonahkamaiharit toimivatkin melkein perinteisten kumikenkien tavoin ja iso huppu suojaa kivasti kutreja pipon puutteessa. Kovasti olimme tänään matkalla miehen ja pojan kanssa katselemaan Porvoon söpösiä kujia, mutta kun Kehä ykkösellä ei meinannut vesilumen roiskuessa nähdä edes eteensä, kurvasimmekin kohti Helsinkiä.

No eihän se päivä stadissa paistanut paksun harmaan pilviverhon läpi sen kummemmin kuin kotona Espoossakaan, mutta mukava oli käydä vähän kamera kädessä pyörimässä niin Kauppa- kuin Senaatintorillakin. Meillä on tuollaiset hirmuisen näppärät vaunusysteemit, joihin saa auton unikaukalon tökättyä suoran kiinni, joten nukkuvaa vauvaakin on helppo kärrätä messissä. Kerron itseasiassa tästä paljon autolla reissaavan vauvaperheen pelastuksesta omassa postauksessaan lisää toisella kertaa.

Olimme ystäväni Lauran kanssa tänään toisistamme tietämättä käyneet samoilla huudeilla suomiretkeilemässä, mikä on sikälikin hauskaa, että tuossa Senaatintorilla seistessäni viestittelimme puhelinten välityksellä toisillemme, mutta eipäs siinä tullut puheeksi, että missä toinen viilettää. Haha. En ole muuten koskaan käynyt sisällä Tuomiokirkossa jostain käsittämättömästä syystä ja samaten myös tuo Finskin maailmanpyörä on vielä kokematta. Tätä jälkimmäistä varten olisi ainakin suotavaa kelin olla sen verran kohdillaan, että näkisi hyvin yli Helsingin huudien. Ehkäpä sitten ensi kerralla näin on, kun päätämme pakata perheen autoon ja suunnata mikromatkalle stadiin!

Blogi viettää nyt helmikuun alussa synttäreitään, joten minulla on teille oikeastikin aika kiva arvonta mielessä. Palaan siihen lähipäivinä, jahka saan parit jutut vielä varmistettua.

Pus och kram ja kivaa uutta viikkoa kaiffarit!

PS. Kun tuota miehen naamakarvoitusta kattelee, niin ei liene epäselvää, että aika moni kohta tämän listan jutuista on kuin suoraan meikäläisen kynästä!

Mikä bueno päivä!

Asioissa voi hyvin nähdä joko positiivisen tai negatiivisenkin puolen. Se riippuu ihan miltä kantilta kutakin tapausta tarkastellaan. Sain jo aika päiviä sitten Kinttupolulla-blogin Tiinalta positiivisuushaasteen, jossa oli tarkoituksena kertoa viisi positiivista asiaa omasta päivästä. Eilen oli oikeasti aika tavallinen, mutta kiva päivä. Aurinko ei paistanut ja ulkona oli tutun harmaata, mutta onneksi mieleni oli vähäisistä yöunista huolimatta suhteellisen kirkas, eikä vähiten näiden seuraavien juttujen vuoksi.

1. Metsäretki

Pakkasin nyytin päiväunille vaunuihin ja läksimme trion kera tallaamaan tuttuja metsäpolkuja. Johan se viimeaikainen tutkimuskin kertoi, että parinkymmenen minuutin oleskelu metsässä laskee verenpainetta sekä vähentää stressiä. Siksipä yritän käydä metsässä joka päivä, etenkin silloin kun väsyttää tai muuten vain arki potkii päähän, eikä millään jaksaisi nostaa hanuria ylös sohvannurkasta. En oikeastaan malttaisi odottaa kevättä, jolloin pääsemme koluamaan kotimetsiä ja vähän kauempiakin retkeilymaastoja ihan uudella tavalla koko pienen perheen voimin napero rintarepussa keikkuen.



2. Matkasuunnitelmia

On se hassua, että vielä muutama viikko sitten olimme tyystin epävarmoina mitä reissuja tämä vuosi tuokaan tullessaan, mutta nyt niistä on jo kolme lyöty lukkoon ja viimeisin päätettiin juurikin eilen. Enää tarvitsee vain hommata piltille oma passi ja we are ready to go! Palataan näihin ja muutamiin vasta tapetilla oleviin plääneihin tarkemmin myöhemmin!

3. Mies

Tämä kaveri se vain jaksaa yllättää ja toimia kodin hengettärenä nyt, kun minä olen maitokannuineni pääsääntöisesti kiinni vauvassa. Eilen hän jälleen kerran pitkän työpäivän jälkeen loihti meille herkkuillallisen ja pyöräytti vielä iltapalatkin toisella kädellä vaimollensa. Olen kyllä oikea onnenpekka!

4. Herkkuhetki

Edelliseen kohtaan viitaten jääkaapista löytyi kerrassaan perfetto yllätys, kun mies oli jättänyt sinne muutaman tekemänsä proteiinipannarin minulle välipalaksi. Päälle vielä kookosmaidosta tehtyä vaahtoa, kourallinen vadelmia ja päivän terveellinen herkkuhetki oli katettu.

5. Kippuravarpaat

Olen ihan käsittämättömän onnekas, kun saan illalla nukahtaa ja aamulla herätä näiden pienten kippuravarpaiden omistaja kainalossani. Kuvittelimme, että poika alkaa heti kotiuduttuamme nukkua omassa kehdossaa, mutta vielä mitä. Siinä hän tuhisee meidän kanssa samassa sängyssä ja näyttää pullukkaposkineen maailman ihanimmalta.

5+1. Cision

Viime vuonna sain suuren kunnian, kun blogini valittiin Cisionin listauksessa vuoden 2014 suosituimmaksi matkablogiksi. Sitä kilistelimmekin silloin aavistuksen epäuskoisina vatsataudin kourissa Myanmarissa. Tämän kuluvan vuoden tuore listaus julkistettiin tänään ja valitettavasti tällä kertaa blogini ei mahtunut mukaan. Epäilen roimasti hiljentyneen postaustahdin varmastikin osaltaan vaikuttaneen asiaan, mutta onneksi minulla on ollut maailman paras syy pysytellä poissa tietokoneen äärestä. Nyt kun arki on alkanut kotona suhtkot mutkattomasti rullaamaan, lupaan päivitellä kuulumisia sekä tulevia matkasuunnitelmia teidänkin suuntaan useammin!

Joka tapauksessa monet ystävieni blogit ovat tänäkin vuonna Cisionin listauksessa mukana, joten onnea hirmuisesti etenkin Inka, Milla, Satu ja Nella! Olette paikkanne ansainneet!

Positiivista torstaita kamut!

Back in business - photography business

Viime vuosi oli monelta osin ihan huikea. Luonnollisesti koko pitkän ja pimeän syksyn kruunaamaton kohokohta oli pikkujätkän syntymä, mutta vuoteen mahtui niin paljon muutakin! Huikeita reissuja sinne sun tänne, niin Suomessa, muulla Euroopassa kuin vähän kauempanakin. Mutta on vielä eräs muukin itselleni todella merkityksellinen asia, joka tapahtui vuonna 2014. Kohta tulee nimittäin kuluneeksi vuoden päivät siitä, kun perustin vihdoin ja viimein oman yritykseni. Ja mikä parasta, valokuvausasiakkaita on riittänyt niin paljon kuin olen vain päätyöni ohella ehtinyt kuvata. Tästä jos jostain olen ihan älyttömän kiitollinen. 

Pian koittavan vuosipäivän kunniaksi halusin koota tähän postaukseen joitakin täällä kauniissa kotimaassamme napattuja otoksia menneen vuoden varrelta. Kaikki kuvat on otettu Olympus OM-D E-M1 järjestelmäkameralla ja objektiiveina M.Zuikon 25mm f1.8, 45mm f1.8, 75mm f1.8 sekä 12-40mm f2.8.

Pari kuukautta kestänyt valokuvaustauko on nyt siis virallisesti ohi ja I'm back in business! Jos olet potrettikuvaajaa vailla ja tykkäät kuvaustyylistäni, niin heitä viestiä osoitteeseen rimmaphotography@gmail.com. 

Huikeeta uutta viikkoa!