2014/08/04

Raskaana reissussa

Olen saanut paljon kysymyksiä raskaana reissaamisesta ja siitä, tuliko meidän parin viikon roadtripillä eteen tilanteita joissa raskaus piti erityisesti ottaa huomioon tai jättää jokin asia tekemättä vatsassa kasvavan kaverin vuoksi. Kaikkia tämä aihepiiri tuskin kiinnostaa, joten siinä tapauksessa kannatta skipata koko postaus, koska nyt puhutaan myös siitä ah niin ihanasta raskauspahoinvoinnista.

Lähdimme reissuun vähän riskillä, sillä meikäläisen olo oli lähtöpäivänä vielä aika karmea ja pönttöä tuli halailtua vielä lentokentälläkin. Kuitenkin tajusin jo perille Prahaan saavuttuamme, että jotain kummallista on tapahtumassa, sillä matkustimme lentokentältä keskustaan ihan täpötäyden bussin heiluvassa takaosassa seisten, eikä olo muuttunut edes kovin karmeaksi. Seuraavana aamuna laattapistecollectionissa tehty vierailu näyttäisikin jääneen tähän palaan viimeiseksi ja aika tarkalleen kolme kuukautta kestänyt ympärivuorokautinen pahoinvointi oli yhtäkkiä ohi. Voitte ehkä yrittää kuvitella miten uskomaton fiilis oli, kun ensimmäistä kertaa niin pitkään aikaan alkoi tehdä mieli ruokaa, eikä joka ikinen suupala ollutkaan yhtä taistelua! Voi jestas.

Pahoinvointi ei isommin vaivannut koko loppureissun aikana, kun vain piti huolta etteivät ruokailuvälit venähtäneet paria tuntia pidemmiksi ja piti esimerkiksi pähkinöitä koko ajan käsien ulottuvilla. Lentomatkakin sujuivat suhteellisen kivuttomasti, mitä nyt ilmeisesti paineensäätely ei pääkopassa ole raskauden myötä ihan entisellään ja korvia vihloi laskuissa aikamoisesti. Yleensäkinhän lentokoneessa kannattaa pitää huolta nestetasapainosta ja litkiä runsaasti vettä, mutta raskaana se tarve vain tuntui korostuvan. Lisäksi lentosukat kannattaa vetäistä koipiin kohonneen veritulppariskin vuoksi ja jaloitella etenkin pidemmillä lennoilla säännöllisesti.

 

Autoillessa pysähtelimme suhteellisen paljon, sillä helteen ja kasvavan vatsan kombo aiheuttavat itselleni jalkoihin helposti turvotusta. Pieni käppäily auttoi kummasti ja Kroatian rannikkoa pitkin posotellessamme oli ihana stopata vilvoittelemaan koipia viileään meriveteen ja räpylöitä tuli uitettua myös Bohinjin kirkkaissa vesissä.

Ihan sellaisia määriä trekkailua emme voineet reissussa toteuttaa, kuin olimme alunperin ajatelleet, mutta silti emme joutuneet jättämään mitään välistä. Helteessä pitkien matkojen tallustelu ei nyt normaalistikaan ole sitä mieluisinta puuhaa, mutta raskauden myötä heikottava olo tulee vielä helpommin, etenkin jos ei muista suojata päätä auringonsäteiltä. Kroatian Plitvicessä lähdimme ehkä hieman turhan kunnianhimoisesti kiertämään pisintä mahdollista reittiä, joka sitten kostautui sillä, että vatsaa alkoi loppupätkällä hieman supistella. Vaivaan onneksi tepsi se, että pidimme matkalla lepotaukoja normaalia enemmän ja edettiin vasta olotilan salliessa. Kiire kun ei reissulla ollut mihinkään!

Ruokavaliota oli matkallakin helppo noudattaa, sillä kasvissyöjälle "kiellettyjä ruoka-aineita" ei muutenkaan neuvolasta saadusta listasta kovin montaa löyty. Enimmäkseen kokkasimme muonat itse ja aamupalaksi puputettiin kotoakin tuttua kaurapuuroa höystettynä tuoreilla marjoilla tai hedelmillä. Lisäksi pidimme huolta vatsojen matkakestävyydestä Life:sta saamieni maitohappobakteerien avulla, välttelimme kylmiä sekä kypsentämättömiä ruokia ja joimme pääasiassa vain pullovettä.


Olen joskus lukenut, että parasta aikaa reissaamiselle on juuri tämä keskiraskaus, jonka viimeisiä viikkoja täälläkin vietellään. Ja sen kyllä huomasi! Olo oli koko ajan suhteellisen energinen ja hetkittäin jopa unohti, että mukana kulkee tämä kolmaskin tyyppi. Sensijaan alkuraskaudessa tehty matka Sveitsiin oli olojen suhteen kaikkea muuuta kuin energinen, sillä pahoinvoinnin vuoksi olin lähes koko matkan ajan petipotilaana. Kun taas loppuraskauden aikaan on aina olemassa ennenaikaisen synnytyksen riski, joten etenkin viimeisellä kolmanneksella reissatessa kannattanee harkita tarkkaan mihin kohteeseen aikoo matkustaa ja kattaako matkavakuutus mikäli synnytys tosiaan starttaisi kotimaan ulkopuolella. Muuten reissussa pärjää raskaana ollessa hyvin perusmaalaisjärjellä, kun vain kuulostelee oman kroppansa vointia ja etenee sen mukaan.

Vielä olisi yksi pyrähdys ulkomaille raskausaikana luvassa, mutta palataan siihen myöhemmin. Jos teillä on omia kokemuksia jaettavaksi tai jotain kysyttävää aiheesta, niin ei muuta ku kommenttia lootaan.

Kivaa ja aurinkoista viikkoa på alla!


12 kommenttia :

  1. Itse olin reissussa alkuraskaudessa ja se oli kyllä niin vihoviimestä hommaa kun oksetti ja väsytti...huono idis! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän kyllä paremmin ku arvaatkaan! Ei menny tuo Sveitsin reissu itselläkään ihan nappiin... :D

      Poista
  2. Juu keskiraskaus on ehdottomasti parasta aikaa reissaamiselle. Ei tarvinnut stressata kuin syömisestä, siis että syö tarpeeksi ja tosiaan, ettei syö mitään kiellettyä. Nyt kun olen itse päässyt tänne raskauden viimeiselle kolmannekselle, huomaan, että mukaan on ilmaantunut jos jonkinlaista pientä vaivaa ja esimerkiksi kävelytahtia on pitänyt hidastaa todella paljon. Minusta ei enää tässä tilassa olisi reissaamaan, kun muutama tunti kaupungillakin ottaa jo aika koville, ainakin näin helteillä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä loppuraskautta siis odotellessa :) Meilläkin onneksi vika reissu starttaa jo ens viikolla nin voi sen jälkeen vaan möllöttää kotimaan kamaralla.

      Poista
  3. Oletko siis kasvissyöjä vai vegaani? Ja aiotko kasvattaa sun lapsen samaan elämäntapaan? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En lokeroi itseäni kumpaankaan, sillä vaikka pyrin vegaanisuuteen, käytän joskus satunnaisesti maitotuotteita. Meidän lapsen ruokavalio ei nyt liity kyllä aiheeseen millään tavalla, mutta eikö olisi jokseenkin
      kummallista, jos molemmat vanhemmat ovat kasvissyöjiä, mutta kasvattaisivat lapsensa täysin omien arvojensa vastaisesti? ;)

      Poista
    2. Mä olen miettinyt tätä,vaikka aihe ei itselle ajankohtainen olekaan - mulla on melko sama filosofia,ja potentiaalinen lapsi kasvaisi samojen arvojen mukaisesti. En kuitenkaan usko,että haluaisin kieltää esim kyläillessä syömästä vaikka lihaa. Maistakoon ja kokeilkoon kaikin mokomin,mutta himassa säilyisi äitin päättämä meininki ;)

      Sori Rimma tää ei tosiaan ole postauksen eikä sun blogin aihe,mutta herätti pohdintaa itsessä :)

      Ihana,että olo on jo parempi!!

      Poista
    3. Hyvää pohdintaa, vaikka tämä aihe ei tosiaan ole sellainen, jota haluaisin blogissa puida.. Tietysti toivon, että pystyisimme auttamaan lasta luomaan sellaisen arvomaailman, jolloin hän ei edes halua syödä eläimiä, vaikka siihen mahdollisuus olisikin. Nähtäväksi jää! :)

      Poista
  4. Oot kyllä niin seesteisen söpö masuines ^_^ Mahtia, että reissu sujui odotettua paremmin. Mä odottelen tulevia kertomuksia, miten pikkuihmisen kanssa onnistuu reissailut. Kukaan lähipiirissä ei ole matkustellut ihan pikkuisten kanssa ja mua on aina kiinnostanut, onko se ihan mahdoton yhtälö ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! ^_^ Itsekin kyllä suurella mielenkiinnolla odotan, että tuleeko vauvasta reissari vaiko ei! Saas nähdä :D

      Poista
  5. On kyllä oikein ihanaa kuulla, että matka sujui hyvin.. kannatti siis lähteä!!:)

    VastaaPoista

Hei, kiitti kommentista (: