2013/07/23

Voit kutsua minua MM-mitalistiksi!

Huomenta ystävät rakkaat pitkästä aikaa! Nyt voin aavistuksen omaista ylpeyttä uhkuen kertoa, että luette tällä hetkellä MM-mitalistin blogia! Kyllä! Ihan uskomatonta. En oikein vielä käsitä sitä itsekään miten tällaiseen suoritukseen yllettiin, mutta niin siinä vain kävi. Jalat on edelleen koko perjantain ja lauantain jatkuneista peleistä niin krampissa, että kaikki liikehtiminen tekee kipeää. Mustelmia kropasta löytyy about sata, mutta mitäpä se haittaa, kun pääsin taistelemaan maailmanmestaruudesta näin uskomattoman porukan rinnalla.

Lähtötunnelmat suolle olivat ajoittaisesta sateesta ja +12 asteen lämpötilasta huolimatta hyvinkin korkealla! Uudet vihreät pelipaidat loistivat vielä mudattoman puhtaina ja hymyt olivat vähintäänkin korvissa!


Ilmeistäkin sen näkee, että kivaa on! Tänä vuonna mukana oli muutamia ystäviä, jotka menettivät niin sanotun suoneitsyyden, mutta eipä tainnut ketään kaduttaa, että lähtivät mukaan tähän taisteluun. Vaikkakin pelien välillä märissä kamppeissa töröttäessä paleli niin, että hampaat löivät yhteen ja kylmästä kangistuneet jäsenet piti toden teolla lämmitellä ennen pelikentälle astumista.


Ennen ensimmäistä peliä asiaan kuuluu teipata kengät jalkaan ilmastointiteipillä. Muuten voit olla sataprosenttisen varma, että popot jäävät kiinni suon syövereihin, etkä todennäköisesti nää niitä enää koskaan.


Sitten mennään! Naiset puolustusasemissa ja amerikkalainen ystävämme maalissa. Me pelasimme sekasarjassa, jossa säännöt menevät niin, että maalivahdin lisäksi kentällä tulee olla viisi pelaajaa, joista vähintään kahden pitää olla naisia. Meillä tämä toteutui onneksi erittäin hienosti, kun tyttöjä oli päivästä riippuen 8-10, joten saimme lyhyillä vaihdoilla vaihdettua kentälle koko ajan tuoreita jalkoja. Kentästä riippuen vaihtoajat olivat minuutista muutamaan minuuttiin, sillä joillakin kentillä upotti haaroihin saakka, kun taas toisilla kentillä ei tarvinut tarpoa turpeessa kuin nilkkoja myöten.


Kaikki omistautuivat jokaiselle ottelulle ihan täysillä. Kukaan ei himmaillut, vaikka meidän naisten joukosta löytyi vain yksi ainut oikea jalkapalloilija. Meidän miehet sen sijaan olivat kaikki maalivahtia lukuunottamatta vähintäänkin jonkin sortin harrastelijoita, eli omalla mittapuullani hyvinkin pro-kavereita jalkapalloilun saralla. Mitä märempi kenttä, sen "helpompi" omaa aluetta oli puolustaa, kun vastustajankin liikkeet olivat hitaampia ja pallo ui märässä mudassa. Toki märkä kenttä tarkoitti myös sitä, että pelaaminen oli fyysisesti ihan äärettömän raskasta. Heittäytymistä vaadittiinkin siis toden teolla eikä kukaan tainnut säästyä kokovartalo mutakylvyiltä.

Vasemman puoleinen kuva by: Kari Seppänen

Pelien välillä otettiin lepoa kisakatsomossa, jossa osa porukkaa taisi lauantaina ottaa pienet unetkin. Oli aika väsynyttä sakkia, kun perjantain paardit olivat venähtäneet aamun pikkutunneille saakka. Pelasimme perjantaina siis kaksi ottelua ja lauantaiaamuna oli seuraava peli starttaamassa klo 10.00. Kuvittelimme kaikki, että tämän ottelun jälkeen pelit loppuvat siihen meidän tippuessa jatkosta, joten ei olisi paha rypistys raahautua aikaisin aamulla suolle, pelata yksi peli, ja mennä jatkamaan lyhyeksi jääneitä yöunia. Asiat ei menneet ihan niinkuin kuvittelimme, sillä pelit jatkuivatkin lauantai iltapäivällä kuuteen saakka, kun meidän joukkueemme osoittautuikuin lähes voittamattomaksi.


Lyhyen lepotauon jälkeen matka jatkui kohti pelikenttiä. Meillä oli edessä vielä kaksi ottelua, sillä olimme jo taistelleet tiemme neljän parhaan joukkoon. Tämä tuleva ottelu siis ratkaisisi sen, pääsemmekö pelamaan finaaliin vaiko pronssiotteluun.


Vaihtoaitiossa seurattiin pelejä silmät tarkkoina ja koitettiin pysyä lämpimänä. Lauran kanssa keksittiin hyvä keino ja survouduttiin saman toppatakin sisään hytisemään odottaessamme pelivuoroamme.



Välillä jännitys tiivistyi niinkin käsinkosketeltavaksi, että siskoni pisti ihan kädet ristiin meidän puolestamme.


Ja Laura seurasi ottelua henkeä pidättäen.


Kunnes sitten.... MAALI! Ja voitto! Me päästiin finaaliin!


Finaaliottelu alkoi suoraan edellisen pelin päätyttyä ja kun siirryimme finaaliareenalle, olivat ilmeet aika epäuskoiset. Meitä vastassa olisi Venäjä, jonka tiesimme pelaavan todella kovaa. Peli oli ihan äärettömän jännittävä ja kentän ympärille kokoontunut yleisö mylvi. Venäläisillä oli mukana omat valtavat kannattajajoukot, jotka heiluttivat venäjän lippuja huutaen ROSSIJA! Suomalaiset koittivat pistää parastaan ja huutaa päälle SUOMI! Fiilis oli ihan sanoinkuvaamaton ja vieläkin tulee kylmät väreet tätä upeaa finaaliottelua miettiessäni.


Me teimme ensimmäisen maalin ja johdimme ottelua vielä toisen puoliajan loppupuolella. Kunnes sitten, tapahtui yksi pieni epäonninen virhe oman maalimme lähellä ja peli olikin tasan 1-1.


Tästä seurasi vielä kiihtyvä jännitysnäytelmä, jonka lopputulemana Venäjä viimeisteli ottelun 2-1 juuri, kun pilli soi ottelun päättymisen merkiksi. Ilmeet olivat joukkueemme jäsenillä ensin hyvin pettyneet hävityn finaalin vuoksi, mutta parin minuutin kuluttua taas juhlittiin. Hei me voitettiin kuitenkin MM-hopeaa! (Paitsi katsokaa meidän maalivahtia keltaisessa paidassaan.. :D )



Palkintolavalle marssittin siskoni eli joukkueenjohtajamme johdolla yleisön hurratessa.


MM-mitalit kaulassa on helppo hymyillä.


Uskomaton viikonlopppu! Kahdeksan peliä, kuusi voittoa, yksi tasapeli ja finaaliottelun tappio. Mieletön tunnelma. Huikea joukkue ja koko tiimi. Ihan paras!

Kiitos Vacas Locas ja Telinekatajat! 

Ensi vuonna lähdetään kirkastamaan mitali.

PS. Täällä kesäloma jatkuu mökkeillen perheen kanssa pohjoisessa! Palataan pian astialle.

EN // We won silver in Swamp Soccer World Championships!


34 kommenttia :

  1. Jeee! Huikee reissu ja mahtavia kuvia. Pari meikänkin räpsyä päässy mukaan, jee! :DD

    SANO MUA MESTARIKS!!! :D Kiitos Vacas Locas, oli ihan parasta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahah! Sano mua mestariksi todellakin! No ens vuonna kirkastetaan mitalit! NOT :D

      Onneksi aika moni näpsi kuvia mun lisäksi, muuten olisi jäänyt laihaksi kuvasaldo, kun eipä sitä koko ajan joutanu kamera kädessä heilumaan ku piti pelata! (:

      Poista
  2. Vau ONNEA :)! Mieletön suoritus, pistitte Venäjän noin tiukille! Se tosiaan pelasi kovaa, ja olipa yksi heistä jopa käynyt tuomarin kurkkuunin kiinni :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne oli kyllä oikeasti vähän pimeitä koko joukkue. No ei ihmekään, että jos ne on tuomarin kurkkuun käyneet kiinni, että kun meille yhdessä vaiheessa peliä vihellettiin vapaapotku, mutta ei me sitä koskaan saatu potkaista, kun Venäjä vain jatkoi peliään eikä tuomari sanonu asiasta mitään, vaikka me käytiin kyllä asiasta huomauttamassa :/

      Mutta ensi vuonna me ollaan paremmin tietoisia ja hakataan ne ;)

      Poista
  3. Wuhuu onnea, hyvä te!! :) Maalivahdin ilmekin on kirkastunut vikassa kuvassa :D

    VastaaPoista
  4. Wau, aivan mahtavaa!! Tulipas hirvee himo päästä itekin kokeilemaan suofutista :D Hyvä sinä, hyvä te, hyvä teidän joukkue!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kyllä erittäin lämpimästi suositella! Ihan huikeata touhua (: Vaikkakin kyllä fyysisesti ihan sairaan raskasta.. Huh. Kiitti! Ollaan kyllä tosi tosi tyytyväisiä ja onnellisia meidän hienosta joukkueesta!

      Poista
  5. hahaha, loistavin ryhmäkuvassa kyllä tuo teijän maalivahti :D
    huikee suoritus, loistavaa ja paljolti onnea!
    Itteäkin rupes suofutis kutkutteleen, jos lähtis joskus ees kattomaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos kiiiiitos! Oli ihan huikeat pelit ja upea joukkue (: Maalivahtikin alkoi siitä sitten piristyä onneksi (: Ja ilman muuta katsomaan taikka oma joukkue pystyyn ja ei muuta ku kentille!

      Poista
  6. Onnea voitosta!! Ilmeet on joissain kuvissa aivan huikeita. Näkee, että porukka alkaa olla lopussa. ;)
    Mun kunnolla ei tuolla olis otettu askeltakaan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! Tosin oltiin "vaan" hopealla :D No kieltämättä, kun lähes kaikilla alkoi tulla pohje- tai reisikramppeja tokavikassa pelissä niin alkoi ihan tosissaan konkretisoitua, että jumalauta tämä on kyllä hullun hommaa! Ja nyt vieläkin sattuu jalkoihin. Hih.

      Poista
  7. Onnea onnea MM-hopeasta. Näyttää tosi hauskalta puuhalta tuo suofutis. :)

    VastaaPoista
  8. Onnea voitosta ja niin hauskoja nää kuvat :)

    Place for Dreams

    VastaaPoista
  9. Aika mahtavaa! Mä pääsin ihan tunnelmaan mukaan näiden kuvien myötä. Miten saan nukuttua kun sydän lyö tuhatta ja sataa :)

    VastaaPoista
  10. Hei kuulostaa ihan superhauskalta! Ja onnea voittajille! :)
    Kyselisin vielä, että millä ohjelmalla muokkaat blogisi kuvia? Etenkin ne kuvat, joihin on liitetty jollakin tapaa teksti kuvan päälle, niin kiinnostaa! Eli millä ohjelmalla näitä kuvia luot? Kiitti jo etukäteen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti (: Oli kyllä ihan huikean hauskaa!

      Käytän tällä hetkellä pelkästään Adoben Photoshoppia eli sillä liitän myös tekstit kuviin (: Välillä on käytössä myös Lightroom, mutta sillä ei voi säätää muuta kuin värejä yms. Kirjoitin joskus alkuvuodesta, että Adoben sivuilta löytyy vanha versio Photarista ilmaiseksi! Kannattaa koittaa etsiä tuon tagin "Valokuvaus" alta. Etsisin sen sulle valmiiksi, jos netti toimisi vähän tehokkaammin täällä susirajan takana mökillä :D

      Poista
  11. Kaikkea tekin keksitte!!!! :D Ihan huippu hauskoja kuvia, näkee että teillä on ollut niin kivaa!! Paljon onnea mitallista!!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KIITOS! (: Tämähän alkaa olla jo perinne, kun niin monet vuodet putkeen tuolla suossa on tullut ryvettyä :D Aiemmin ei vain olla päästy lähellekään mitalisijoja. Selkeä parannus siis! Hih.

      Poista
  12. Hauskat kuvat, hauska raportti ja MAHTAVA LOPPUTULOS! Onnea!!!

    VastaaPoista
  13. Wautsi!! Oikein ahmin ton kertomuksen,mahtava kisaselostus!! :D Nauroin niin paljon maalivahdin ilmeelle,kertoo kaiken :D
    Onnee koko porukalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, kiitos tuhannesti :D Oli kyllä huikea reissu. Ei paljo sieltä saatu flunssa haittaa menoa ^_^

      Poista
  14. Tässähän tuli ihan Antero Mertaranta mieleen ja omakin syke nousi, kun luin kertomuksen :D Ihan mahtavaa ja onnittelut hopeasta koko poppoolle :)

    VastaaPoista

Hei, kiitti kommentista (: