Mikromatkailu on ollut lähikuukausina meidän juttu ja sama meno jatkuu taatusti myös tulevaisuudessa. Mitä mikromatkailu tai -seikkailu sitten mahdollisesti meinaa? Oman käsitykseni mukaan se tarkoittaa sitä, miten omasta kotikaupungistakin voi löytyä arjesta poikkeavia elämyksiä ja uusia näkökulmia. Sitä että heittäydytään tutkimaan niitä vanhoja ja ehkä vähän turhankin tuttuja huudeja matkailijan seikkailuasenteella. Mikroseikkailut voidaan hyvin laajentaa Sadun tavoin kattamaan kotikulmien lisäksi koko kotimaa ja näitä suomiretkiä meillä onkin suunnitteilla ensi vuodelle useamman sorttista.
Niinpä eilen me mikroseikkailimme ensilumen peittämille Pohjois-Espoon pelloille koko perheen voimin. Maisemat ovat hyvinkin tuttuja ison harmaan tyypin näkövinkkelistä katsottuna, mutta pitkästä aikaa otimme myös koirat sekä kameran mukaan tallipuuhiin. Tavoitteenamme oli käydä reipas lenkki ihanassa pikkupakkasessa peltoteitä pitkin, mutta melko pian muistimme meidän trion säänkestävyyden puutteen ja luontoretki typistyi puolen tunnin happihyppelyksi.
Jokapäiväset Herra Hoon rapsuttelut tietysti kuuluivat asiaan ja kaiholla katselimme kauraturvan kanssa tallikavereita, jotka lähtivät ilman satuloita kirmailemaan innosta puhkuvien hevostensa kanssa lumisille metsäteille. Eiköhän mekin päästä Hoon kanssa pian samoilemaan yhdessä Espoon korpeen, kunhan maha-asukki on puserrettu maailmaan ja meikäläinen on kutakuinkin palautunut kyseisestä koitoksesta. Onneksi meillä on maailman paras hevosenvuokraaja, joka on jo pian viiden vuoden ajan liikuttanut Hanurenia. Hän on kyllä täysin korvaamaton. Lisäksi Hoo saa tarhailla aamuvarhaisesta iltamyöhään iiiisossa metsätarhassa yhdessä bestiksensä kanssa, joten ihan hyvin sillä on pullat uunissa.
Niinpä eilen me mikroseikkailimme ensilumen peittämille Pohjois-Espoon pelloille koko perheen voimin. Maisemat ovat hyvinkin tuttuja ison harmaan tyypin näkövinkkelistä katsottuna, mutta pitkästä aikaa otimme myös koirat sekä kameran mukaan tallipuuhiin. Tavoitteenamme oli käydä reipas lenkki ihanassa pikkupakkasessa peltoteitä pitkin, mutta melko pian muistimme meidän trion säänkestävyyden puutteen ja luontoretki typistyi puolen tunnin happihyppelyksi.
Jokapäiväset Herra Hoon rapsuttelut tietysti kuuluivat asiaan ja kaiholla katselimme kauraturvan kanssa tallikavereita, jotka lähtivät ilman satuloita kirmailemaan innosta puhkuvien hevostensa kanssa lumisille metsäteille. Eiköhän mekin päästä Hoon kanssa pian samoilemaan yhdessä Espoon korpeen, kunhan maha-asukki on puserrettu maailmaan ja meikäläinen on kutakuinkin palautunut kyseisestä koitoksesta. Onneksi meillä on maailman paras hevosenvuokraaja, joka on jo pian viiden vuoden ajan liikuttanut Hanurenia. Hän on kyllä täysin korvaamaton. Lisäksi Hoo saa tarhailla aamuvarhaisesta iltamyöhään iiiisossa metsätarhassa yhdessä bestiksensä kanssa, joten ihan hyvin sillä on pullat uunissa.
Seuraavaksi lähdetäänkin seikkailulle Helsingin puolelle, sillä aion hoitaa parit jouluostokset nyt heti paikalla, jottei sitten aaton alla ole nyytin kanssa tarvetta kammeta itseään tungokseen.
Nautitaanhan lumesta vielä kun voidaan! Se on ainakin täällä pääkaupunkiseudulla sulamassa jo kovaa vauhtia pois. Sniif. Missä on hanget korkeat nietokset kysynpähän vaan. Ei ole pimeyskään yhtään niin synkkää lumikuorrutteen ansiosta, joten olisin suonut tämän ilon kestävän sinne maaliskuun huitteille saakka.
Leppoisaa sunnuntaita kamut!
Photos: Olympus OM-D E-M1 + M-Zuiko 25mm f1.8
Nautitaanhan lumesta vielä kun voidaan! Se on ainakin täällä pääkaupunkiseudulla sulamassa jo kovaa vauhtia pois. Sniif. Missä on hanget korkeat nietokset kysynpähän vaan. Ei ole pimeyskään yhtään niin synkkää lumikuorrutteen ansiosta, joten olisin suonut tämän ilon kestävän sinne maaliskuun huitteille saakka.
Leppoisaa sunnuntaita kamut!
Photos: Olympus OM-D E-M1 + M-Zuiko 25mm f1.8
Ihana lumihevonen! <3 Kyllä itse ainakin huomasin mielialani kohoavan hurjasti, kun maa peittyi lumeen ja puut saivat valkean kuorrutteen. En haluaisi minäkään tästä ihanasta valkeudesta luopua!
VastaaPoistaMeilläkin on nykyään vuokrahevosena suloinen tupsujalkatamma, joka oli kyllä perjantain lumisateen jäljiltä vähän hönö. Pöristen ihmeteltiin lunta ja sen sivuvaikutuksia kuin ei oltaisi talvea ennen nähtykään. Eilen sipsuteltiin sitten jo sievästi lunta pöllytellen. :)
No niinpä! Täällä alkaa näyttää maa jo surullisen paljaalta, kun yölläkin on ollut plussan puolella :/ Kuulostaa ihanalta vuokraheppanne! Hookin oli ihan häntä tötteröllä lumesta ^_^
PoistaAivan ihania kuvia! Nuo lumiset kuvat henkivät jonkinlaista levollisuutta. Olen viime päivinä ihastellut etenkin Instagramissa lumisia Suomikuvia, ah. Täällä Etelä-Saksassa ei ole talvesta toistaiseksi tietoakaan, eilinen meni yli kymmenessä asteessa aurinkoisessa säässä pisin maita ja mantuja fillaroiden. Nauttikaa siis meidänkin puolesta!
VastaaPoistaAh, kauramoottorit ja talven ensilumet. Omani aikoinaan meni joka vuosi ensilumen laskeuduttua ihan höpsöksi ja ihmetteli lunta siinä tanssahdellen. <3
Se kyllä saa hepat joka vuosi aina ihan villeiksi tuo lumi! Ja ensipakkaset :D Silloin sitä vasta höyryttävää riittääkin. Nautitaan taatusti lumesta! Tosin sitä ei enää juurikaan ole jäljellä. Harmi kyllä :/ Heti on ulkona paljon masentavamman harmaata.
PoistaVoi miten kauniita kuvia ja ihana luminen tunnelma. <3
VastaaPoistaKiitos Satu!
PoistaNämä kuvat. <3 Miten oot saanutkaan talven romanttista tunnelmaa. Saat kaiken näyttämään niin kauniilta!
VastaaPoistaKävin tänään verkkokauppa.comissa mallailemassa tota ja sitä 75mm objektiivia.Sä et helpota mun objektiivi-kuumetta yhtään! :D
Voi höps <3 Tuolloin vain oli niin kaunista ja ihanan rauhallista! Oijoi. Nuo objektiivikuumeet on kyllä pahoja :D :D Osta molemmat!
PoistaOho, siellä on ihan talvi! Kauniita kuvia :-)
VastaaPoistaOn tai oli! :D
PoistaHeh, telepatiaa, jos se nyt voi tuntemattomien välillä ja yhteen suuntaan sinkoilla! :D Just tänään ajattelin, että oletkohan päässyt vielä suloista samettiturpaasi rapsuttelemaan. Ah ihanat maisemat, mekin tulemme pian toivottavasti valkoisiin maisemiin joulu(kuun) viettoon. :) Viime joulu täällä Itiksessä oli +15 astetta, mieletön tuuli ja hiki lensi, joten sitä oikeaa Kainuun talvea on laitettu tänä vuonna tilaukseen, edes jouluksi.
VastaaPoistaHihi, ihana :) Olen kyllä päässyt melkein joka päivä. Välillä on sellaisia iltoja, että kipujen takia en pääse sohvalta ylös, mutta onneksi mies pärjää hepan kanssa yksinkin ja käy rapsuttelemassa sitä minun puolesta :) Ja sitten on tämä meidän korvaamaton vuokraaja, joka käy pari kertaa viikossa ja toinenkin kaveri, joka käy kerran viikossa tarvittaessa hoitelemassa.
PoistaVoi Kainuun talvi <3 Ihana jos pääsette nauttimaan siitä! Pidän täällä peukkuja, että mekin päästään jouluksi pohjoiseen.
wautsi mitä talvikuvia! tuo teidän koirakolmikko on kyllä suloisin näky ikinä.
VastaaPoistaKiitti Emmi! Ne on kyllä melkoisia sinttejä ^_^
PoistaIhania karvakavereita :) Täälläkin tuli jo ensilumi ja pakkaset ja olen tässä viimeiset kaksi viikkoa onnitellut itseäni hyvästä rotuvalinnasta, kun koiraksi valikoitui shetlanninlammaskoira (= karvaa on naapurillekin asti) ensin mietityn italian vinttikoiran sijaan. Tuo pentu on onneksi nyt jo niin karvainen, ettei sitä haittaa olla pihalla ollenkaan, mulle tulee ensin kylmä :D Ja uhh, todellakin suosittelen jouluostoksia reilusti etukäteen, mikään ei oo niin inhottavaa kuin kauheassa ryysiksessä ostelu (vauvan kanssa tai ilman!), siitä on joulumieli kaukana...
VastaaPoistaKieltämättä säänkestävyys taitaa olla shelteillä eri luokkaa ku meidän vilukissoilla saatika italian vinttikoiralla :D Siskolla ja äidillä on pitkäkarvaisia chihuja, jotka kyllä möyhii lumessa ihan mielissään, mutta ei nämä meidän prinsessat vaikka ois takkia ja tossua päällä. Pitäisi tulla vähän reilummin pakkasta, että tossut pysyvät jaloissa kuivina, nyt on vähän tällainen paha välikeli.
PoistaJouluostokset alkaa olla tehty ^_^ Onneksi!
Upeita kuvia <3
VastaaPoistaKiitos Nella :)
PoistaSun kuvat on ehdottomasti parhaita mitä voi olla. Toivottavasti saat joskus paljon kiitosta tai tunnustusta siitä kuinka hyviä kuvia osaat ottaa! :) Ylipäätänsä rakastan blogiasi ja teitä siellä blogin takana :*
VastaaPoistaVoi ei kiitos! Kyllähän minä saan teiltä lukijoilta paljonkin tunnustusta kuvista ja se tuntuu aina mukavalta :) Kaikilla kun on se oma tyyli kuvata ja käsitellä otoksia, niin tosi kiva kuulla, että tykkäät!
PoistaJa lisäksi pitää vielä jatkaa, että blogiasi on senkin takia ihana lukea että täällä mun mielestä on juuri se vanha ja oikea blogi meiningi. Kommentteja on jokaisessa melkein jokaisessa postauksessa ja jaksat vastatakin niihin. Kiitos siitäkin :) Lisäksi on mahtavaa että tämä ei ole ainekaan vielä jonkun isomman sivuston alaisena. Vaikka mielestäni blogisi ansaitsikin sen :)
VastaaPoistaHeh kiitos :) Olen pyrkinyt alusta asti pitämään saman linjan, eli että vastaan aina kommentteihin. Lisäksi se ettei blogini ole minkään portaalin/sivuston alla on myös ihan tietoinen päätös. Tälleen yksikseen on hyvä olla ja passaa mulle just parhaiten! ^_^
PoistaMä vähän veikkasinkin että olet päättänyt pysyä näin, ja hyvä se ainakin minun mielestäni on! :) tsemppiä muuten loppu raskauteen! Siskollani on juuri viikon päästä laskettuaika ja minun pitää vartavasten pitää puhelinta yöllä päällä että jos lähtö tulee niin voin mennä heidän toista lasta hoitamaan. Jännää aikaa :D
PoistaKiitos kovasti! Täällä myös laskettuaika ensi viikolla :D Vaikka toivon kyllä, että tyyppi tulis nyt hetiiiiiii ulos!
PoistaAijai mikä idylli! Mää missasin ne etelän lumet nyt ihan kokonaan, mutta onneksi kotona pohjoisessa oli ees vähän lunta.
VastaaPoistaAi Ouluko jäi paitsi tästä lumisateesta? Joo ihan huvittavaa, että olit viikonlopun pois ja sitten ku palaat takas niin lumet on poissa :D
PoistaOnpas teillä siellä lunta :) Ei meillä täällä vaan...
VastaaPoistaHeh, ei täälläkään! Enää :D
PoistaIhana mikroseikkailu teillä ja kuvat ovat upeita!! Aikas hauskasti ollaan samaan aikaan samoissa merkeissä menty, tietty täällä meillä menoon vaikuttavat nuo pienet vaahtosammuttimet ja sulla taas mahassa se iso mutta livenä pikkuruinen menijä :) Ja apua, sullahan alkaa olla H-hetki käsillä, tsemppiä!!! <3
VastaaPoistaKiitti Satu! Tulee kyllä melkoisia muutoksia meidän seikkailuihin tulemaan. Ja tosiaan, enää reilu viikko laskettuun! Huhhui :)
PoistaOnnea loppu odotukseen ja synnytykseen tietenkin. Oon seurannu tätä blogia ihan alusta asti, ja nyt vasta ekan kerran kommentoin. Ite oon raskausviikolla 13 ja pahoinvointi on jatkunu nyt 7viikkoa putkeen. :D :| semmosta kysysin että kestikö teikäläisen pahoinvointi mille viikoille asti ku lukasin noita matkapostauksia ja siellä tuntu olevan aika kovaa pahisvointia sulla. Odottelen ite täällä että millon olo paranee. Uuh. Kaikkea hyvää teille <3
VastaaPoistaEikä! Vähä kiva, että jätit kommenttia ja onnea hirmuisesti raskauden johdosta :) Vaikka tuo pahoinvointi on kyllä inhottavaa.. I know. Mulla se taisi kestää viikolle 19 asti, eli sinne lähes puolivälin tienoille. Yleensähän se kuitenkin loppuu eka kolmanneksen jälkeen, joten pidän peukkuja että sullaki alkais nyt helpottaa! :) Kiitos paljon! <3
Poista