2013/12/19

Queenstownin vuoret ja Milford Soundin sumu

Kirjoituspaikka: B&B, Chirstchurch, Uusi-Seelanti (täällä on ollut tänään jo ties kuinka monta pientä maanjäristystä! kääk.)

Wanakan jälkeen päräytimme viime viikon keskiviikkona siis Queenstowniin, jossa vietimme kolme päivää. Siellä olisi kyllä viihtynyt paljon pidempäänkin, sillä se oli yksi ehdottomista lempparikohteistamme koko Uudessa-Seelannissa! Jos siis joskus tulet tänne päin maailmaa, niin mene ihmeessä käymään. Ihana lumihuippuisten vuorien ympäröimä kylä suuren ja syvän Lake Wakatipun rannalla. Kylä, joka eloisuutensa ansiosta tuntuu enemmänkin pieneltä kaupungilta. Ja jos vielä sattuu rakastamaan kaikenmaailman extremeä liitovarjoilusta benjihyppelyyn, on tämä ehdottomasti sinun paikkasi. Itse en ole niinkään tällaisten vauhtilajien perään (Mustanaamion päälle kiipeämisessä oli meikäläisen makuun extremeä kerrakseen..), mutta näiden maisemien ja mielettömien vaellusmahdollisuuksien vuoksi tulisin tänne ihan milloin tahansa uudestaan.


Queenstownin kyljessä sijaitsevassa Arrowtownissa kannattaa myös illan tultua käydä pyörähtämässä. Paikka on historiallinen kultamainareiden vanha keskittymä, jossa suurin osa rakennuksista on tosiaankin sieltä 1800-luvun loppupuolelta. Vierailua suosittelen omatoimisesti vasta illan tullen siksi, että päivisin kylä on tupaten täynnä turrebusseja, joten paikan todelliseen fiilikseen pääsee uppoutumaan aavistuksen paremmin sitten, kun kadut ovat hieman hiljentyneet (bongaatteko J:n naamataulun yhdestä Arrowtownin kuvasta? Hehe).


Jos tosiaan halajaa adrenaliinin perään, niin Queenstownissa voi loikata maailman kuuluisimma benjihypyn Kawaraun sillalta. Me käytiin paikan päällä katsomassa niitä hulluja japanialaisia, jotka kanjoniin hymyissä suin köyden varassa loikkivat. Hui. Minä olen ehkä maailman nynnyin tuollaisten juttujen suhteen, joten ei käynyt pienessä mielessäkään liittyä jonon jatkoksi hyppypaikalle.


Olisimme halunneet mennä käymään Skippers Canyonissa, mutta kun meille selvisi, että sinne johtava tie on yksi maailman vaarallisimmista eikä sinne ole asiaa ilman taitavaa kuskia sekä nelivetomaasturia, unohdimme koko jutun. Jos kerta Mustanaamio ei pääse mukaan, niin ei mennä sitten mekään. Sen sijaan suunnistimme tekemään lyhyen trekkauksen Shotover-joelle, josta Skippers Canyon lopulta ymmärrykseni mukaan muodostuu. Ja kaunistahan siellä oli kuin missä. Lisää extremestä tykkääviä japanialaisiakin siellä vilisi, tällä kertaa ahtautuneena pieneen paattiin, jolla siten ajeltiin pitkin jokea ihan kauheata kyytiä ympyrää pyörien. Minulle tuli aavistuksen huonovointinen olotila jo pelkästä katselusta. On se hyvä, että on tällainen nynny niinkuin meikäläinen sattuu olemaan. Eipähän mene rahaa kaikenmaailman joutaviin huvituksiin.

Taas J:n oli pakko mennä testaamaan veden lämpöisyyttä ja kylmäähän se oli. Tuli kuulemma jalkoja myöten sellainen mukava päätä vihlova brain freeze-tunne, joka tulee kun siemaisee vaikkapa liian kylmää juotavaa. Onneksi aurinko lämmitti täydeltä terältä reissulaisia!


Ja sitten se ihana piskuinen Glenorchy. Siellä jos missä on kuvattu paljon kohtauksia niin Hobittiin kuin TSH:nkin ja ei ole vaikea kuvitella miksi. Uskomattoman kirkasvetisiä järviä, vehreitä metsiä ja korkeita lumihuippuja! Glenorchyyn oli Queenstownista alle tunnin matka, joten kävimme siellä päiväseltään ihan vain tunnelmoimassa ja paistattelemassa päivää. Huoh. Niin kaunista.


Sanoimme hyvästit aavistuksen haikeina Queenstownille perjantai-iltana ja ajelimme parin sadan kilometrin päässä sijaitsevaan Te Anauhun, joka oli lähin isompi kylä ennen seuraavaa kohdettamme Milford Soundia. Olisi ehkä kannattanut ennen lähtöä vilkaista säätiedotusta pikkaisen tarkemmin, sillä jokseenkin vähän liiankin tuttuun tapaan koko lauantain työnsi vettä taivaan täydeltä.

Aikomuksemme oli Milford Soundissa mennä risteilylle, jonka aikana olisimme saaneet nähdä niin delfiinejä, hylkeitä kuin mielettömiä vesiputousten ja vuorien koristelemia maisemiakin, mutta sään takia aikeemme peruuntuivat. Kun tänne asti olimme kuitenkin tulleet, päätimme lähteä ulkoiluttamaan Mustanaamiota ja mennä katsomaan miltä Milford Soundissa sateesta huolimatta näyttää. Upealtahan (ylläri ylläri) siellä, tai ainakin kaikki se mitä sumuverhon takaa onnistuimme näkemään. Vai mitä olette mieltä? 


Uuden-Seelannin omat papukaijat Keat ovat tuollaisia hassun armeijanvihreitä ja sulautuvat luonnollisesti höyhenpukunsa sävyn ansiosta ympäröivään maisemaan. Minä puolisokea en edes huomannut tätä pyörien päällä nököttävää yksilöä, mutta onneksi tuolla armaalla aviomiehelläni on astetta tarkemmat hoksottimet.

Tuli kamalan pitkä postaus, mutta halusin nyt tunkea useamman päivän samaan rykäisyyn, jotta pääsen vihdoin ja viimein seuraavalla kerralla kertomaan teille näkemistämme pingviineistä! Laitoin tänään blogin Facebook-sivuille yhden kuvan jo esimauksi, mutta lisää siis luvassa viimeistään sunnuntaina.

Mukavaa pian alkavaa viikonloppua kuomat!

EN // Few days in Milford Sounds, Queenstown and surrounds.


29 kommenttia :

  1. Oih, tuun niiin hyvälle mielelle aina näistä posteista. Ihania kuvia sumuista ja sateista huolimatta. <3 Milford on hieno mesta, mutta omalta NZ-reissulta se laivamatka jäi mieleen ehkä "tylsimpänä" juttuna. Siis jos on esim. Norjassa reissannut, niin ei siellä mitään sen maagisempaa ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että tykkäät <3 Eikä! Vähän "helpotus" kuulla, niin ei harmita enää yhtään niin paljon ^_^ Ja tulihan nuita delfiinejä ja hylkeitäkin nähtyä vielä muualla, joten ei se siis mitään (:

      Poista
    2. Pohjois-Norjassa on kyllä tullut reissattua, joten hyvä kuulla, että asia oli näin (:

      Poista
  2. Kääk, mitä kuvia <3 Pienet aamunaurut sai aikaan tuo yksi, jossa oli "Where's Waldo?"-tyyppisesti J:n naama piiloutuneena katukuvaan :D

    VastaaPoista
  3. Mahtavia maisemia, aivan laidasta laitaan. Erityisen upea tuo lintukuva, vaikken niin linnuista perustakaan. Paitsi niistä pingviineistä, en malta odottaa, se FB-kuvakin sai mut jo hihkumaan!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keat oli kyllä hauskan näköisiä ja eräs parivaljakko lehahti Phantomin katollekin kopsuttelemaan :D Pingviinit on kyllä ihan parhaita! Vaikkakin pimeässä niitä oli jokseenkin haastava kuvata, mutta kyllä minä nyt jotain näpsyjä sain aikaiseksi (:

      Poista
  4. Queenstown oli kyllä aivan upea, kävin siellä viime pääsiäisen aikoihin. Silloin tuli sellainen olo, että Uuteen-Seelantiin on päästävä uudestaan! Upeita kuvia ja matkakuume nousee... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fiilis kuulostaa kumman tutulta (: Ei tässä kolmeassa viikossa kyllä ehtinyt kuin pintaraapaisun, joten varmasti mekin vielä joskus tänne palaamme! Kiva kuulla, että sinäkin ihastuit Queenstowniin. Kiitti <3

      Poista
  5. Voihan vitsi mitkä maisemat! Näyttää aika lailla Heaven on Earth. :) Tuonne täytyy joskus päästä käymään! xo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä on myös hyvin lähellä minun käsitystä taivaasta maisemien puolesta... (:

      Poista
  6. No voi perse mitä maisemia :D Mä olen muuten myös vähän jänishousu noiden extremelajien suhteen, mutta reissun päällähän säästää pitkän pennin, kun ei himota nuo "turistohössötykset"....Patikointi on niin upeaa puuhaa, että se riittää seikkailuksi! Ainut mitä voisi kokeilla on liitovarjoilu vuoren päältä hypättynä... Siinä on jotain järkeäkin, kun maisemat vaihtuu hitaaseen tahtiin ja näkee koko komeuden lintuperspektiivistä....mutta ei taida kantti kestää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä tismalleen samoilla linjoilla! ^_^ Mies pääsi polttareissa liitovarjoilemaan ja oli kuulemma ollut huikea juttu. Ehkä minäkin joskus...

      Poista
  7. Queenstown oli kyllä meidänkin reissulla ehdoton lemppari. Kävimme Glenorchyssä myös ratsastamassa, juurikin LOTR-maisemissa (mm. Rautapiha). Oli varmaan elämäni ikimuistoisin matkailukokemus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi varmasti oli ikimuistoista (: Minä ehdotin miehelle, että josko mentäisi ratsastamaan, mutta hinnat oli niin tyyriitä, että piti jättää sekin välistä. Onneksi kotona saa ratsastaa mielin määrin, tosin vähän eri maisemissa :)

      Poista
  8. Mulla on niin iso matkakuume ja sä et nyt auta hirveästi asiaa uskomattomille kuvillas täällä ja instagramissa. Ihan uskomaton reissu, pakko päästä itsekin joskus tulevaisuudessa ! Ja tuo benji-hyppy kuulosti ihan sairaan kivalta, suuntaan siis kulkuni tuonne :--) Jään odottelemaan uusia päivityksiä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. SORI :D Sinne vaan kuule hyppelemään! Ihan mieletön tuo Queenstown. Ei voi kuin suositella (:

      Poista
  9. Vuoret on kyllä ihan mun suosikkimaisemia. Täällä huokaillen, haikaillen, ihaillen katselen sun kuvia. Tulee tuosta kullankaivuupaikasta ihan oma Alaskan kotikylä mieleen. Etenkin neljännen kuvan rinteeseen rakennetut talot näyttää ihan mun vanhoilta huudeilta. Ja mun nimikkolinnunkin bongasitte! Mun on selkeesti päästävä tuonne... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi siellä sun kotikonnuilla on varmasti ihan älyttömän kaunista (: Tuo rinnetalokuva on itseasiassa Queenstownista, se oli kyllä niin nätti paikka siinä järven rannalla ja just kun nuo talot nousi rinteille. Ihana!

      Sun pitää todellakin päästä tonne poseeraamaan kaiman kanssa ^_^

      Poista
  10. Tätä lukiessa tammikuun loppu tuntuu KOVIN kaukaiselta, haluaa Uuteen-Seelantiin nyt ja heti!! Aivan mahtava upeita kuvia, ihanaa päästä tuonne pian myös :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niitä sun kuvia sitten odotellessa! (: Ai että, äkkiä se tammikuun loppu on jo käsillä!

      Poista
  11. Ei vitsi millaiset maisemat! Ja mä niin taas toistan itseäni, mutta nää kuvat on upeita <3 Ettette vaan olis jotain törttöillyt kun J on etsintäkuulutettuna ;) ? Kenties Mustanaamio on pahastunut sen päälle loikkimisesta tai sitten todellakin ne pingviinit on jotain salaisia agentteja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna! <3 Mutta eihän näistä maisemista voi muita kuvia ottaakaan.. Että ei oo kuvaajasta kato kiinni :D J varmaan on etsintäkuulutettu alinopeuden ajamisesta ja ne kolme Facebookissa olevaa bingviiniä oli selkeästi pidätyskeikalla! :D

      Poista
    2. Joo mutta silti vaatii silmää ikuistaa maisemat juuri tuon näköisenä. Äläpä nyt vähättele siellä ;)
      Nythän teistä on siis suorastaan tullut pakolaisia, koska olette vaihtaneet maata ja koska pingviinit ei osaa lentää - olette turvassa pidätyksiltä! :D

      Poista
    3. Hahah, olet ihan oikeassa! Salaiset agentit jäivä taakse ^_^

      Poista
  12. Huh, miten hienoja kuvia jälleen! Uudessa-Seelannissa on varmasti yhdet maailman kauneimmista maisemista, ainakin näiden sun postausten myötä on vahvasti tullut sellainen mielikuva! Sinne olisi kyllä joskus niin kiva päästä. Mulle tuli Nepalissa olomme jälkeen sellainen olo, että haluan nimenomaan nähdä paikkoja jossa on vuoria. Vuorissa on jotain sanoinkuvaamattoman hienoa ja niitä voisi vain tuijotella ja ihastella loputtomiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä ihan samoilla linjoilla. Vuoret on jotenkin niin jylhiä ja majesteettisia, pakko arvostaa!

      Poista
  13. Jos oot saanut vangittua näin henkeäsalpaavia kuvia meille katsottaviksi, en voi edes kuvitella millaisia maisemat on siellä livenä. Huh! Näitä postauksia varten saa todella varata aikaa, sillä ainakin itse juutun näihin kuviin ja selaan niitä uudelleen ja uudelleen :D Aivan mahtavaa, kiitos Rimma että saadaan olla tällä tavalla reissullanne mukana! Pitäkää hauskaa, ja ihanaa joulua!

    -S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana kommentti, kiitos! Ja oikein mieletöntä ja ikimuistoista joulua myös sinne! (:

      Poista

Hei, kiitti kommentista (: