2013/12/18

Jäätiköt, pannukakkukivet ja mitä näitä nyt on

Kirjoituspaikka: Mustanaamio, Akaroa, Banks Peninsula, Uusi-Seelanti (ulkona ihan kauhea myrsky!)

Matka se vain jatkuu, sitä riittää loputtomiin, kun Mustanaamion mittariin on tulla tupsahtanut lähes kolme tuhatta kilometriä lisää. Westportin ja hylkeiden jälkeen jatkoimme länsirannikkoa alas kohti Punakaikia, jossa sijaitsivat kummalliset kivimuodostumat nimeltänsä pannukakkukivet. Kävimme talsimassa lyhyen turistien täyttämän kierroksen meren äärellä ja ihan upeitahan muodostumiahan ne olivat. Ei ehkä kuitenkaan sen arvoiset, että sinne kannattaisi välttämättä kauempaa varta vasten matkustella, mutta tälleen matkan varrelle sattuessa ehdottomasti hyvä stoppi. 


Varsinainen kohteemme viime viikon tiistaille oli kuitenkin Franz Josefin sekä Foxin jäätiköt, joista lopulta päädyimme jälkimmäiseen yöksi. Sää näytti taas keskiviikkoaamun valjetessa sen verran mielenkiintoiselle, että epäiltiin jäätikkötrekkauksen jäävän välistä. Pakkasimme Mustanaamion valmiiksi ja hurauttelimme jäätikkövuoren juurelle toteamaan, että aamuinen sade näyttäisikin kiertävän tämän paikan kokonaan! Ei muuta kuin vaelluskengät jalkaan ja kohti vuorta.

J:n piti tietysti käydä kokeilemassa miten kylmää vuorilta alas laskeva vesi oli. No sanomattakin lienee selvää, että ihan jäistä. Ei siinä paljon polskutella. Matka ylös paikkaan, johon ilman oppaita sai kivuta, kesti ehkä reilun puolisen tuntia, kun harppoi hiki hatussa reipasta tahtia muita ohitellen. Näkymät olivat huikaisevat, eikä meitä yhtään harmittanut, ettei raskittu satsata kierrokseen, jolla olisi sitten päässyt kävelemään ihan sinne jäätiköille saakka. Tyydyimme katselemaan muita siellä kiipeleviä omalta turvalliselta spotiltamme ja ihmettelemään, kuinka paljon jäätikköä on viimeisten 80 vuoden aikana haihtunut pois. Se nimittäin ylsi vielä 1930-luvulla reippaasti yli autoparkkien ja koko vuorenrinteen alapuolelle. Ahdistus ilmastonlämpenemisen konkreettisuudesta hiipi jälleen kerran molempien mieleen..


Lopulta haalauduimme alas vuorelta ja suuntasimme Mustanaamion keulan syvemmälle kohti etelää. Tavoitteenamme oli ajaa vielä samaisen päivän aikana Queenstowniin asti, joten matkaa oli vielä ainakin se parisen sataa kilometriä jäljellä. Uusi-Seelanti on kyllä siitä jännä maa, että maisemat vaihtelevat jylhästä vuoristosta palmumetsiin ja iloisen kukertavina kumpuileviin kukkatönkyröihin. Näitä kaikkia näimme tämänkin vuorokauden aikana runsain mitoin.


Ennen Queenstownia teimme pikaisen stopin Wanakaan, jossa törmäsimme ruokakaupassa sattumalta paikkakunnalla asuvaan suomalaiseen naiseen. Olipas mukava päästä juttelemaan kotimaista kieltä muidenkin kuin toistemme kanssa ja saimme häneltä tosi hyviä tipsejä tulevia päiviä ajatellen.

Mutta niistä tulevista päivistä lisää ensi kerralla! Me siirrytään pitelemään myrskyä Phantomin vuodeosastolle.

Iloa ja valoa kesiviikkoon! Pus och kram!

EN // Punakaiki Pancake Rocks and hiking at Fox Glacier.


14 kommenttia :

  1. Ihana tuo pingviini-varoitusmerkki ja upeat maisemat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli! Ja niitä nähtiin vaikka kuinka monta. Yksi oli ihan aiheellinenkin (:

      Poista
  2. Oijoi, seuraavalla kerralla pitää päästä myös eteläsaarelle! Ihania kuvia, aina vaan :) Ja vitsit tuota teidän autoa, ei kyllä pokka pidä kun se plumpsahtaa kuviin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta etelään kanssa! Omaan sydämeen tämä eteläsaari on kyllä kolissut ja kovasti (:

      Poista
  3. Hienoja tunnelmia ja maisemia! Nauttia ei varmasti tarvitse kehoittaa :)

    VastaaPoista
  4. Aijettä nää sun matkajutut on kyllä ihan lemppareita :) Aina kun huomaan että on tullut uus postaus tuun iloiseksi ! IHANIA kuvia ja juttuja <3 jee. :D

    -Maria

    ps. matkakuume, matkakuume !! huhhuh :D

    VastaaPoista
  5. Kaunista katseltavaa ja mielenkiintoista luettavaa, kiitos siitä. Joistakin maisemista tulee välillä mieleen syyskuussa kokemani Islanti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ole hyvä vain! Kiva, että tykkäät (: Varmasti varsinkin näillä vähän jylhemmillä seuduilla on paljon yhtäläisyyksiä Islannin kanssa ja myös niin Norjan kuin Sveitsinkin.

      Poista
  6. Näyttää tosi hienolta edelleen, erityisesti noiden alkupään kuvien kanssa piti oikein hengittää syvään ja keskittyä ihastelemaan niissä näkyviä maisemia. Täällä reissusuunnitelmat raksuttaa ihan hillitöntä vauhtia näiden postausten siivittämänä! :) Että raks raks vaan!

    VastaaPoista

Hei, kiitti kommentista (: