Tällä viikolla tuli kuluneeksi tasan vuosi siitä hetkestä, kun palasimme takaisin pohjolaan hanimuunilta maailman ympäri. Viimeinen reissuviikko hurahti Thaimaassa ja Hong Kongissa vatsataudin kourissa kärvistellen, joten kotiinpaluu alkoi tuntua molempien mielestä melkoisen houkuttelevalta ajatukselta. Kolme kuukautta kestänyt reissu oli ollut todellakin ikimuistoinen kaikkine upeine kokemuksineen, mutta olimme valmiita jättämään rohkeasti auringon taaksemme ja suuntaamaan loskan keskelle.
Istuimmekin eilen illalla miehen kanssa yhdessä alas miettimään, tekisimmekö jotain toisin, jos nyt olisimme lähdössä samaiselle tripille ja kokosin meidän ajatuksia hieman teillekin.
Matkan pituus
Totesimme molemmat, että vaikka aluksi suunnitelmissa oli puolen vuoden matka, olisi se ollut meidän tapauksessamme aivan liian pitkä aika jättää koirat, hevonen ja perhe. Kompromissina sovittu kolme kuukautta oli meille pituutena juurikin passeli. Onkin ihan oleellista miettiä ennen pidempää reissua sitä, millainen se oma maksimi matkan pituus on. Olisi ollut todella harmi palata kotiin tuntien, että hitto kun olisi vielä ollut tuplasti enemmän aikaa tai toisinpäin eli potea puolet reissusta jäätävää koti-ikävää.
Kohteissa vietetty aika
Meidän matkamme jakaantui kutakuinkin näin:
- 1,5 viikkoa Kaliforniassa
- 1 viikko Cookinsaarilla, jossa pari yötä Rarotongalla ja viisi yötä Aitutakilla
- 3 viikkoa Uudessa-Seelannissa
- 1,5 viikkoa Australiassa
- 6 viikkoa Kaakkois-Aasiassa
Budjettisyistä olimme Kaakkois-Aasiassa nuin pitkän pätkän, vaikka se kohteena kiinnosti meitä tällä kertaa vähiten. Jos valuuttaa olisi ollut enemmän mistä mällätä, olisimme ehdottomasti nipistäneet puolet Aasian osuudesta pois ja olleet ainakin viikon kauemmin Uudessa-Seelannissa ja pari viikkoa pidempään Jenkeissä. Meillä onkin haaveissa palata vielä joskus takaisin Uuteen-Seelantiin pidemmäksi aikaa, joten toisaalta ihan kiva, että maasta jäi niin paljon upeita paikkoja näkemättä - Jenkeistä nyt puhumattakaan!
Budjetti
Laskimme ennen reissua aika tarkan päiväbudjetin joka kohteelle, jonka mukaan sitten kutakuinkin elimme. Budjetti piti sisällään niin ruuat, majoituksen, mahdolliset auton bensat, juna- ja bussiliput, ostokset, nähtävyydet ym. aktiviteetit. Lennot ja autonvuokrat oli maksettu erikseen. Päiväbudjetti per henkilö per maa meni näin:
- Jenkit 50 eur
- Cookinsaaret 50 eur
- Uusi-Seelanti 40 eur
- Australia 80 eur (majoitukset joulun ja uuden vuoden aikaan olivat todella tyyriit)
- Thaimaa ja Myanmar 25 eur (+ yksi yö Honkkarissa)
Laskin joka päivä suunnilleen paljonko rahaa oli käytetty ja paljonko oltiin kokonaisbudjetissa joko plussalla tai miinuksella. Suurimman osan kakusta nappasi tietysti majoitus, joten Uudessa-Seelannissa nukkuessamme autossa säästyi siinä pitkä penni. Budjetti kuitenkin riitti hienosti ja olimme melkein koko ajan hieman plussalla. Emme toki noudattaneet budjettiamme orjallisesti, vaan jos halusimme tehdä jotain mikä maksoi vähän enemmän teimme sen ilman muuta ja pihistelimme sitten jonain muuna päivänä.
Lääkkeet
Ostimme ennen lähtöä matkailulääkärin suosituksesta kalliit malarianestolääkkeet, joita emme sitten kuitenkaan syöneet kuin pari päivää niiden aiheuttamien sivuvaikutusten vuoksi. Mukana meillä oli myös "yleispätevät" antibiootit mahdollisten tulehdusten varalta, silmätippoja, särkylääkettä, allergialääkkeitä, jotain hydrocortisonia sekä hiivalääkkeet just-in-case. Nämä kaikki olivat oikeastaan tuota Aasian pätkää varten (joskin jäivät muutama särkylääkettä lukuunottamatta käyttämättä), vaikka tulipahan todistettua, että myös Myanmarin peräkylillä terveydenhuolto toimi ihan näppärästi.
Meillä oli molemmilla mukana omat rinkat sekä pienet päiväreput, mutta myös nämä Sannan ja hänen miehensä käyttämät käsimatkatavaroihin sujahtavat "rinkat" voisivat olla melkoisen kätevät. Koska vierailemissamme kohteissa oli suhteellisen erilaiset lämpötilat (Uudessa-Seelannissa oli aika viileää), joten vaatetta piti olla mukana vähän laidasta laitaan. Matkassa olivat myös kevyet gore-tex/barefoot vaelluskengät, jotka olivat kyllä ehdottomasti nappiostos.
Mieleenpainuvimmat muistot
- HW1
- Aitutaki
Tulevaisuuden pidemmät matkat
Ainahan se on mielessä - reissaaminen. Tänä vuonna tulemme tekemään useampia lyhyitä pyrähdyksiä, mutta ensi vuodelle olemme suunnitelleet vähän pidempää reissua Jenkkeihin etenkin Kean innoittamana. Joka kuukausi säästöön napsahtaa pieni summa rahaa, jotta tämä haave saadaan toteutettua ennen kuin poika täyttää 2-vuotta, jonka jälkeen hänkin tarvitsee lentokoneeseen oman matkalipun.
Jotenkin koko reissu oli meille molemmille todella avartava ja tätä omaa rakasta kotimaata arvostaa vielä enemmän, kuin reilu vuosi sitten. Hinku kauas maailmalle ei ole niiiin suuri kuin ennen häämatkaa (vaikka mihinpä se kokonaan katoaisi), sillä olemme tajunneet että Suomessa ja näissä lähinaapurimaissakin on vielä ihan tajuttoman paljon nähtävää. Siksipä en maltakaan odottaa, että starttaamme oman perheen voimin pääsiäisenä kohti pohjoista ja kesäkuun alussa tämän parivaljakon kera Norjaan.
Mukavaa torstaita kamut! Huomenna arvotaan!
Mukavaa torstaita kamut! Huomenna arvotaan!
