2013/11/21

Sumuisen hipahtava Frisco

Kirjoituspaikka: Motelli lähellä Santa Barbaraa

Kiitos ystävät ihanista kommenteista ja kallisarvoisesta tuestanne, jota osoititte edellisessä postauksessani. Suru on täällä luonnollisesti joka päivä ollut läsnä ja on varmasti vielä pitkään, mutta miehen avulla olen jotenkin saanut itseni tsempattua eteenpäin ja päivittäiset skypettelyt kotiin ovat jeesanneet omalta osaltaan kovasti tunteiden purkamisessa. Aika San Franciscossa meni siis melkoisessa sumussa enkä saanut koko reissulla otettua kuin kourallisen kuvia, jotka nekin ovat sävyiltään melko harmaita. Koko kaupunki tuntui vajonneen kuin myötätunnosta synkkään usvaan ja taivaskin on itkenyt joka päivä kilpaa kanssani. Ja minä kun luulin, että Californiassa paistaa aurinko.

Ensimmäiset pari päivää palloiltiin pitkin kaupunkia halaillen puita ja käytiin katsomassa suruvaipassa pysyttelevää Golden Gate-siltaa. Hostellin setä varoitteli sillalle olevan yli kahden tunnin kävelymatkan, mutta eipä tuo meitä haitannut. Oli virkistävää saada koipiin liikettä pitkän lennon jälkeen. Olimme varanneet jo etukäteen erään avuliaan lukijan suosituksesta Amsterdam hostellista huoneen ja se olikin oikein mukava paikka semi-tunkkaisine kokolattiamattoineen kaikkineen.

 

San Fransisco oli oikeasti hauska ja vähän hipahtava kaupunki. Ruokakaupoista löytyi jos minkälaista kasvisruokavaliolle sopivaa vaihtoehtoa, joista voi Suomessa vain haaveilla. Luomua oli tarjolla runsain mitoin joka paikassa ja syötiinhän me perus-dinerissa elämämme parhaat vegeburgeritkin. Että en voi kuin oikein lämpimästi suositella Friscoa joka iikalle! Mäkistähän siellä oli kuin missä, joten sen Golden Gate-puolimaratonin jälkeen pakarat ja pohkeet ovat olleet mukavasti jumissa.

Toiseksi viimeinen Frisco-päivä vietettiin vähän karummissa maisemissa vankilasaarella. Kerron kyseisestä kauan odotetusta päiväretkestä lisää huomenna, sillä täällä on päänsisäinen kello edelleen sen verran pahasti sekaisin, että uni meinaa väkisinkin tällaisella iltakukkujalla tulla jo ennen yhdeksää.

Kiitos vielä kerran toverit! Olette parhaita. Kyllä tämä tästä päivä kerrallaan.

Mukavaa päivää ja pus pus!

EN // Few days hugging trees and eating veggie burgers in rainy and foggy San Francisco. 


39 kommenttia :

  1. Upeita kuvia ja ihania maisemia! Luen just inside out-trilogiaa jonka tapahtumat sijoittuvat San Fransiscoon. Kuin tilauksesta tuli siis postauksesi! ;)

    Otan osaa suruusi, olen jotenkin onnistunut missaamaan aiemman postauksesi ja kyyneleet tulvahti silmiini, kun sitä äsken luin. :'/ <3

    VastaaPoista
  2. Aivan ihania kuvia olit ottanut! Kiitos tästä mahtavasta nojatuolimatkasta. Ja ihanaa, että olet jaksatut surustasi huolimatta <3!

    VastaaPoista
  3. Osanotot vielä minultakin!

    On jännittävä seurata teidän reissua, varattiin juuri eilisiltana Franiin hotelli kun se sattuu meidänkin tulevan road tripin reitille. Tuntuu kyllä tosi jännältä selailla majoituksia sun muita tulevalle matkalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit!

      Suunnitteluhan on melkein yhtä upea kuin se itse matka, joten taatusti on jännä niitä selailla (: Milloin teillä alkoikaan tämä roadtrip?

      Poista
    2. Me lähdetään ensi syksynä, eli onhan tässä vielä aikaa. :D Hyvä etten jo laukkuja pakkaa. Ollaan tosiaan jo ajoissa liikenteessä, kun halutaan pelata varausten kanssa varman päälle. Meillä minä odotan länsirannikon kaupungeista juuri San Fransiscoon pääsyä ja mies taas Losiin.

      Poista
    3. Hyvähän se on olla ajoissa liikenteessä (: Tosin itse olen sellainen vähän päätön reissaaja, että jätän tosi paljon varauksista viime tinkaan (esim. tämän hetkinen motelli buukattiin aika tasan vuorokausi sitten), kun en halua olla liian sidoksissa tiettyyn aikatauluun (: Mutta sitten taas on niitä tiettyjä kohteita, joista varaukset on pakko tehdä aina etukäteen ja varsinkin, jos on suht tiukka aikataulu.

      San Francisco oli kyllä mieletön! Tykkäät varmasti! (:

      Poista
  4. Upeita otoksia! Tykkään värimaailmasta tosi paljon: pukee Friscon kauniiksi.

    VastaaPoista
  5. Hei maailmanmatkaaja, ketroisiko millä konstin bloggailet reissustanne? Minulla oli Balilla mukana vain kännykkä eikä homma sillä oikein rullannut.

    p.s. hurjasti voimia toivon sulle sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos osanotosta <3

      Minulla on läppäri täällä mukana, ei se oikein mitenkään muuten onnistuisi, kun kaikki kuvani käyvät läpi Lightroom-käsittelyn (:

      Poista
    2. Niin mä ajattelinkin. Mimmonen nettihomma?

      Poista
    3. Käytätkö tikkua vai minkälaaisella syteemillä toimit? Hirmuisesti kiinnostaa kun oma reissu lähenee :)

      Poista
    4. Netti aina sen mukaan missä satutaan majoittumaan! Eli wifi tietty (: Cookinsaarilla oli ihan surkeat nettiyhteydet, joten siksi en ole voinut vastata kommentteihin, saatika kirjoittaa postausta :/ Nyt Aucklandissa ja johan pelittää!

      Poista
    5. Tänk juu veri meni :) Ihan mieletön reissu teillä ollut tähän saakka, ja noi kuvat. Vou.

      Poista
    6. Kiitti! On meillä kyllä ollut mukava reissu (: Kolmasosa takana jo. Aika menee niin äkkiä!

      Poista
  6. Aivan loistavia kuvia. Yleensä reissukuvat tahtoo olla semmosia turistiräpsyjä, mutta sulla on jokaisessa kuvassa joku juttu. Sulla löytyy kuvaus silmää :)

    -Juuli

    VastaaPoista
  7. Kauniita kuvia oot saanu napattua surusta ja harmaudesta huolimatta. ♥ Mun mielestä parasta Friscossa on just nuo pastelliset sävyt ja sumu. Sillan kuuluukin olla osittain sumussa, jotta sen oikea luonne pääsee oikeuksiinsa. Innolla odotan jatkoa, ja pitää varmaan itsekin ruveta käymään läpi omia Friscon kuvia... sattuneesta syystä ei heti matkalta paluun jälkeen tehny mieli palata niihin tunnelmiin, mutta nyt vihdoin oon saanu kaikkeen tapahtuneeseen tarpeeksi etäisyyttä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ymmärrän ihan täysin miksei niitä ole kiinnostanut plarailla... Kiitos muuten jo nyt tuhannesti kaikista vinkeistä (:

      <3

      Poista
  8. Friscon kadut...ei voi käsittää <3 Hei minusta se oli juurikin tuolla kadulla (kuva Chinatownista, jossa mies on ylittämässä katua pieni muovipussi kädessään), jossa oli kadun oikealla puolella pieni todella hyvä kiinalainen ravintola. Asiakaspaikat olivat ravintolan 2. ja 3. kerroksessa. Ovi oli kadulle päin aukeneva pieni ovi, josta astuttiin suoraan keittiöön, jonka savujen läpi piti kulkea päästäkseen jyrkille portaille, jotka johdattivat ylös pöytien ääreen. Ehkä yksi mieleenpainuvimmista ravintolakokemuksista ikinä :D Suosittelen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh voihan se olla, että tuolta sellainen ravinteli löytyy (: Me tosin ollaan jo Losissa, että jäi kyllä nyt tällä kertaa testaamatta!

      Poista
  9. Ihan mahtavia kuvia ja tunnelmia! Kaunis kaupunki, tuonne pitää joskus päästä! Tsemppiä sekaviin fiiliksiin, koitahan nauttia kaikesta huolimatta!

    VastaaPoista
  10. Hienoja kuvia, itsekin joskus haaveilen pääseväni vielä muun muassa tuonne :) Koitahan nauttia reissusta kaikesta huolimatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No varmasti pääset, sillä haaveethan on tehty toteutettaviksi (:

      Poista
  11. Ihanaa, että osaat kuitenkin omaan tapaasi vielä fiilistellä tällaisenkin murhenäytelmän jälkeen. Huippua, miten paljon sinnikkyyttä sinusta löytyy, että olet jaksellet nauttia lomasta kaikesta huolimatta. Melkoinen oletkin, Rimma! <3
    Ihania kuvia, todella kauniita ja kaunis kaupunki on kirsikkana kakun päällä. Alkaa tulla itsellekin jo matkakuume, onneksi tämä sinun blogisi menee ihan matkaoppaasta ja tarjoaa varmasti monet mukavat kaupungit mutusteltaviksi!

    VastaaPoista
  12. Hei sinne maailmalle! Osaanottoni ikävän asian johdosta. Hirmuisen suuri voimahalaus ja lämmin ajatus. Mutta nauttikaa niin hyvin kuin voitte! Losin vinkkejä voi tiedustella täältä suunnalta ihan milloin vain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elina <3 Voi me ollaan Losissa vain niin hetki, ettei varmaan isommin ehditä loppujen lopuksi kaupunkiin tutustua :/ Lähdemme jo huomenna Anaheimin kautta San Diegoon!

      Poista
  13. Todella huikeita kuvia! Ihana kulkea matkaa näin etänä mukana. Toivottavasti aurinko alkaa vähitellen paistamaan sumun lävitse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinko varmasti alkaa jossain vaiheessa pilkistellä! Kiitos <3

      Poista
  14. Todella kauniita kuvia, jo näiden perusteella voin sanoa, että tuo paikka on nähtävä tämän elämän aikana.

    Ei voi muuta sanoa, kuin että harmilliseen aikaan tuli teille suru-uutiset. Mutta niin se vain on, suru ei kysy aikaa eikä paikkaa.. Menetin itse yhden läheisen aikana, jolloin olin turhankin kaukana kotoa ja perheestä. Sitä tunnetta ei voi oikein selittää. Pahinta oli kai, kun tiesi miten pahalta menetys tuntui kotimaassa olevalle perheenjäsenelle, eikä voinut itse tehdä oikein mitään konkreettista. Tuollaisena aikana sitä tajuaa omien rakkaiden merkityksen ja se, että ne on kaukana, ei ainakaan helpota asioita. Toisaalta, ajan kuluessa on omalla tavallaan terapeuttista nähdä vieraassa ympäristön hälinässä, että elämä kuitenkin jatkuu. Niin sen kuuluukin jatkua, muistot mukana.

    Voimia sinne, pitäkää toisistanne huolta.

    - Kainuun tyttö

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi vuodet ovat opettaneet arvostamaan rakkaita jokaisena päivänä, mutta olet ihan oikeassa, että tällaisena aikana se tärkeys vain korostuu. Käyn läpi ihan nuita samoja tunteita, eli haluaisin olla kotona äidin ja mummun tukena. Heitähän tämä eniten koskettaa, kun pappa oli päivittäin siinä lähellä. Mutta äiti sanoi, ettei surutyö tähän muutamaan kuukauteen lopu, että ehdin olla molempien tukena vielä varmasti riittämiin.

      Kiitos ihanasta kommentista ja lupaamme pitää huolta!

      Poista
  15. Luulisi mielen pysyvän edes hiukan korkeammalla kaikesta huolimatta kun siellä on aviomiehellä noin muhkea movember meneillään <3
    Kauniita kuvia taas! X

    VastaaPoista
  16. Mahtavia kuvia! Kuten aina : ) Frisco on ihan mieletön kaupunki. Aikoinaan USA:n round tripillä lennettiin Friscoon Nycin ja Washingtonin jälkeen - ja sitä oli kuin eri planeetalla. I Left My Heart In San Francisco <3
    Osanottoni suru-uutisista, koittakaahan tämänhetkisestä tilanteesta huolimatta reissusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saana! Joo onhan se tähän Losiinkin verrattuna ihan eri maailma. Jotenkin itsekin tykkäsin siitä kovasti. Se oli tälleen suomalaiseen makuun sopivan pieni kaupunki.

      Poista

Hei, kiitti kommentista (: