2013/10/13

Harmaan Hanurin kanssa ratsailla

Niin on monet kerrat minulta kyselty, että mitäs me Herra Hanurenin kanssa puuhastelemme, joten viikonlopun kunniaksi, täältä pesee!

Pari viikkoa sitten kerroinkin, että meillä on yhteistä taivalta harmaan herrani kanssa takana pian seitsemän vuotta. Hanuri on siis ihan puhtaasti harrasteratsu, jonka kanssa ei ole juurikaan muutamia harjoitusestekisoja enempää koskaan kisattu eikä mitään sen kummempia tavoitteita asetettu. Vuosittain olemme pyrkineet myös osallistumaan arabihevosten kansainväliseen näyttelyyn, mutta tänä kesänä se jäi Herra Hoon lavan revähdyksen takia välistä. Itse olen tällainen tätiratsastelija, joka tykkää myös välillä vääntää kentällä koulua, vaikkakin eniten me molemmat nautimme yhteisistä ja rennoista maastolenkeistä. Maastoiltua siis tulee useamman kerran viikossa, mutta toki tulevan talven pimeys tulee taas asettamaan rajoituksia näihin meidän rentoihin metsävaelluksiin ja ratsastus tulee keskittymään enemmän tallin pihapiirin kentälle taikka maneesiin.


Hanuri on ihan äärimmäisen herkkä (siis todellinen primadonna) hevonen, kuten arabit useimmiten ovatkin. Se loukkaantuu verisesti, jos sitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti ja se osaa kyllä tasan tarkkaan kertoa, mikäli joku asia nyppii hänen hienostuneita hermojaan. Pyrimmekin aina Hanurin käsittelyssä toimimaan hyvin johdonmukausesti ja rauhallisesti. Vuosien yhteiselon jälkeen ymmärrämme toisiamme jo sen verran hyvin, että on helppo kommunikoida ihan pienillä eleillä, äänillä ja kosketuksilla. Ratsastan myös usein ilman satulaa, sillä tykkään tunteesta, jolloin pääsen ihan lähelle hevosta ja pystymme vieläkin helpommin komminunikoimaan jo pienillä ratsastajan painonsiirroilla. Pari viikkoa sitten otimme käyttöön ystäväni hyvien kokemusten perusteella kuolaimettomat suitset, joilla herra onkin toiminut ensimmäisten hortoiluhetkien jälkeen kuin unelma. Naureskelimmekin Hanurin selässä istuvan ystäväni kanssa, että nyt kun me menemme lähes aina ilman satulaa ja vielä kuolaimettomilla suitsilla, voimmekin vuoden päästä siirtyä sujuvasti pelkällä kaulanarulla ratsastukseen...  

Ihan yksin minun ei tarvitse vastuuta hevoseni päivittäisestä liikuttamisesta kantaa, sillä minulla on apunani jo vuosia Hanuria ratsatanut ystäväni, joka käy lenkillä Hoon kanssa pari kertaa viikossa. Samainen ystävä esiintyy siis myös näissä kuvissa. Toki käyn itse lähes päivittäin tallilla, mutta aina ei vain työ- tai muiden kiireiden vuoksi ole aikaa ratsastukseen, vaikka muuta ehtisinkin tallilla puuhailla. Kesän alussa eräs arabi-tuttavien kautta löytynyt kaveri alkoi meidän tulevaa kolmen kuukauden reissua ajatellen ensin hoitelemaan Hanuria, mutta nyt syksyn tullen hänkin on päässyt jo ratsaille kerran viikossa. Meidän häämatkan ajan tämä kaksikko siis tulee pitämään huolta Hanurin liikutuksesta ja hyvinvoinnista, joten saan kyllä todella olla kiitollinen, että voin jättää hevoseni tuttujen ihmisten käsiin! Vaikka taitaahan se huoli painaa lemmikeistä aina, kun niiden lähellä ei ole.


Teemme Hanurin kanssa myös tosi paljon maasta käsin juttuja, joita on opeteltu jo silloin, kun herra oli vielä varsa. Esimerkiksi juoksutan sitä pitkässä liinassa aina naruriimu päässä ja olen opettanut hevosen naksuttelemalla venyttämään itse itseään eteen alas samalla selkäänsä pyöristäen. Muutenkin naksuttelu kuuluu meidän arkeen ja sen avulla uusien asioiden, sekä tietysti myös vanhojen kertaaminen, on omien kokemuksieni mukaan helppoa tällaiselle äärimmäisen fiksulle otukselle.

Kovin suurta roolia hevoseni ei jostain syystä täällä blogissa ole päässyt esittämään, vaikka se minun joka päiväiseen elämään olennaisesti kuuluukin. En vain ole halunnut rajata blogin aihealuetta liikaa ratsastukseen, mutta ehkä voisin ottaa tavakseni kirjoitella hieman enemmän minun ja Hanurin arjesta, jos se teitä vain kiinnostaa. Satun nimittäin tietämään, että siellä on aika monta muutakin heppatyttöä linjoilla!

Ei muuta kuin reipasta sunnuntaita kaverit! Me lähdetään nyt trion kanssa lenkille.

EN // My horse is the most intelligent animal I know, but also so kind and sweet as a puppy. We are now using bitless bridle and my horse is really working nicely with those! Maybe the next step is not to use any bridle at all..


21 kommenttia :

  1. Upea Hoo! Täällä ehdottomasti toivotaan useammin kuulumisia hepparintamalta! ;-)

    Mäkin siirryin keväällä omani kanssa kuolaimettomiin, mutta meillä on käytössä cross underit, jotka on osoittautuneet ei-niin-laadukkaiksi ja turparemmi on jostain syystä muotoutunut käytössä niin, että se painaa ikävästi hepan poskia. Barefootilta onneksi löytyy mukavan edullinen LG:n kaltainen ratkaisu, joten se varmaan menee hankintaan jos ei kokeiluun tulevat sidepullit natsaa :-) Mutta harmittaa kyllä, etten tajunnut ottaa näitä kuolaimettomia käyttöön jo vuosia sitten, kun meidän heppa on ihan äärettömän herkkä suustaan ja nyt kun yhdelle ajolenkille laitoin kuolaimet pitkästä aikaa suuhun, niin heppa ei kyllä näyttänyt ollenkaan niin levolliselta kuin kuolaimettomilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, että muillakin on käytössä kuolaimettomia ratkaisuja! On se kyllä jännä, miten minunkin mielestä heppa on näillä paaaaljon rennompi. Nämä LG Bridlet on toki aika hinnakkaat, mutta ovat kyllä sen väärti (: Kannattaa testata, jos ei sidepullit natsaa!

      Poista
  2. Oi, joo! Ehdottomasti lisää juttua Hanurista. Komea yksilö! Mä vielä elättelen toivetta, että löydän vanhan harrastuksen pariin, joka teini-iän melskeissä jäi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos (: Voi toivottavasit löytäisit! Hevoset on kyllä niiiin pop!

      Poista
  3. Hoo on aina yhtä hieno =) Kiva, jos viittit välillä kirjoitella talleilustakin!

    VastaaPoista
  4. Ihanaa, heppajuttuja! Lisää näitä. :) Hanuri on kyllä niin kaunis. <3

    VastaaPoista
  5. Mahtavaa, että teilläkin ratsastellaan luomummin! On kyllä tosiaan kiva lukea hevosjutuista, joten jatka ihmeessä niistä kirjoittelua. :)

    Tuo pyörällinen kuolaimeton ei ole itselleni käytössä tuttu, mutta ratsastuskapsoni on myös yksi mitä kannattaa kokeilla. Suomessa niitä on harvoin tarjolla, mutta Ruotsista saa helpommin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Ollaan kyllä nyt niin tyytyväisiä tähän LG Bridleen (kannattaa googlettaa, itse en löytänyt näistä kuin hyviä kokemuksia), joten mennään toistaiseksi ihan näillä (: Nää on kuitenkin niin näppärät, kun ei tarvitse ostaa kokonaan uusia päävehkeitä, vaan tuo systeemi tulee kuolainten ja turparemmin tilalle!

      Poista
  6. Kaunis Hanuri ja ehdottoman kiinnostunut heppajutuista jatkossakin. :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla (: Eli pitää siis muistaa napata useammin kamera tallille mukaan!

      Poista
  7. Hanuri on kyllä niiin komea, oikea sydäntenmurskaaja ja hurmuripoika. Arabit ovat aina niin hienoja ja siroja, kuin satuhevosia ja tämäpä vastaakin täydellisesti kuvailujani. Oikea unelma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, jäi täysin kysymättä että millainenkas on Hanurin estepuoli? Onko sillä hypätty/hypytetty? Vaikka tuollainen hurmuri onkin varmasti mitä mainion maastokaveri, näyttäisi sillä olevan potentiaalia pieniin pomppuihinkin :-)

      Poista
    2. Tuolla tekstissä lukeekin, että sillä on startattu muutamat harjoitusestekisat eli 80 cm on hypätty ratana! Ihan näppärä se on esteillä, mutta kun itse en oikein välitä hyppäämisestä niin se on jäänyt satunnaisiin maastoesteisiin. Irtohypytettyä tulee kyllä välillä (:

      Poista
  8. Ehdottomasti lisää juttua heppailusta ja Hanurista! Oli tosi mielenkiintoinen postaus! :)

    VastaaPoista
  9. Mä en kestä, sulla on ehkä maailman kaunein hevonen! ;___;

    VastaaPoista

Hei, kiitti kommentista (: