2014/01/25

Inle Lake ja hyvästit Myanmarille

Kirjoituspaikka: Bangkok, Thaimaa

Kuvitelkaa kuvankaunis vuorten katveessa lepäävä auringon paisteessa välkehtivä järvi, jonka päälle on  suurien paalujen varaan rakennettu paikallisen kansan usvaisia kyliä ja markkinapaikkoja. Kuvitelkaa taitavat yhdellä jalalla soutavat kalastajat ja kylien lomassa kelluvat vehreät puutarhat. Eikö kuulostakin juuri sellaiselta paikalta, joka olisi mahtava nähdä ihan omin silmin? Kuvitelkaa reissari, joka on varta vasten pomppinut pingispallon tavoin 10 tuntia bussissa nähdäkseen tuon kaiken ja on nyt matkalla tutustumaan tämän ihmeellisen kansan elämään. Tuuli tukassa tuivertaen hän istuu pitkähäntäveneen kyydissä kasvot innostuksesta hieman punoittaen. Kuvitelkaapas seuraavaksi hänen pienoista pettymystään, kun neljän päivän aikana hän ei nähnyt periaatteessa mitään muuta, kuin hotellihuoneen ja paikallisen sairaalan seinät.

Että semmonen oli meidän reissumme Inle järvelle. Yhtään ainutta kuvaa ei yllä mainituista kylistä, kalastajista saatika puutarhoista ole, mutta otin nyt muutaman kuitenkin majapaikkamme edustalla pörräävistä pitkähäntäveneistä sekä vähän itse Ngwe Saungin kylän maisemista. Nyt mokoma kuumehorkkatauti jo alkaa onneksi naurattaa! Ja kun katson tuota pahan onnen nuudelisettiä, niin voin vannoa etten koskekaan mokomaan höttöön koko loppu reissulla! Hassua muuten, että kolaa juomme kotona tuskin koskaan, niin täällä sitä on tullut lipitettyä muutama tölkki viikossa. Ehkä se auttaa siihen lievään vatsan möyrintään, jota näissä aavistuksen huonomman ruokahygienian maissa tuppaa meikäläisillä esiintymään ja onhan se sellaista myrkkyä, että varmaan tappaakin kaikki pöpöt. Paitsi tietysti nyt sitten tätä ultimaattista burmalaista vatsakuppaa, joka meihin molempiin lopulta iski. Kiitos nuudelien.



 

 



Toissapäivänä jätimme siis Inle Laken taaksemme ja lähdimme yöbussilla kohti Mandalayta. Matkan piti kestää kymmenisen tuntia, mutta jostain käsittämättömästä syystä olimmekin KOLME JA PUOLI TUNTIA etuajassa. Ennenkuulumatonta. Muutoin olisin hihkunut riemusta, mutta kun kello kolkutteli pilkkopimeällä laitakaupungin bussiasemalle siinä puoli kolmen aikaa aamuyöllä, oltiin ensin Jiin kanssa vähän ihmeissään, että mitäs nyt. Myanmarin valuuttaa oli enää niin vähän jäljellä (maassa käy maksuvälineenä oikeastaan vain kylmä käteinen, niin oma valuutta kuin USD:t ja automaatteja on joka kaupungissa tyyliin yksi), että emme voineet maksaa yöpymisestä majatalossa. Päätimme siis ottaa pienoisen riskin ja lähteä kohti Mandalayn lentokenttää, koska meillä oli seuraavana päivänä yhden aikaan lento samaisesta paikasta Bangkokiin. Mitään käryä siitä onko koko terminaali edes auki ei ollut, mutta hyppäsimme silti taksiin ja hurautettiin tuttuun tyyliin popcorneina takapenkillä pomppien tunnin matka kentälle. Taksikuski puhui noin kaksi sanaa englantia, joten hänen kanssaan kommunikoimalla emme päässeet selvyyteen, odottaisiko meitä loppuyö pihalla värjötellen vai pääsisimmekö kenties sisätiloihin.

Meillä kävi lopulta ihan uskomaton tuuri. Yksi ulko-ovista oli nimittäin jäänyt raolleen ja pääsimme luikahtamaan autioon lähtöterminaaliin. Jonkun verran oli pelko perseessä, että tuleekohan tästä sanomista, mutta taidettiin molemmat vain nukahtaa kaikkiin lämpimimpiin vaatteisiimme vuorautuen metallisille penkeille. Seuraava muistikuva on kello 6.00 aamulla, kun ympäriltä alkoi kuulua tuttua älämölöä ja hälinää. Lentokenttä oli vihdoin herännyt uuteen päivään, eikä meille luvattomasta yövisiitistä tullut kukaan sanomaan mitään. Burmalainen poliisilaitos olisikin ollut juuri se, mitä tässä sen sairaalavisiitin jälkeen kaivattiin..




Mitä Burmasta sitten jäi edellä mainitun sairastamisen lisäksi käteen? Todella ristiriitaisia tuntemuksia, niinkuin olen jo parissa aiemmassakin postauksessa kuvannut. Maa ja sen sitkeä kansa on viime vuosikymmeninä kärsineet todella paljon ensin sosialismin ja sittemmin sotilasjuntan vallan alla. Ihmiset ovat nähneet paljon sellaista epäoikeudenmukaisuutta, mitä emme itse voi edes käsittää ja varmasti osittain sen takia he ovatkin kovin nöyriä ja ystävällisiä (niitä joitakin keski-ikäisiä mällisuisia äijiä lukuunottamatta). Vaikka maan näennäisdemokratian ja niin ihmisten kuin eläintenkin kurjien oikeuksien vuoksi en tänne tule ainakaan lähitulevaisuudessa palaamaan, en missään nimessä kadu että  annoimme Burmalle nyt mahdollisuuden. Maa on selvästi kehittymässä aimo harppauksin takaisin siksi Kaakkois-Aasian mittakaavalla vauraaksi valtioksi, joka se vielä 70 vuotta sitten oli ja uskon, että tähän vaikuttaa yhtenä suurena tekijänä turismi.

Jos joskus päätät matkustaa Myanmariin, niin muista suosia paikallisia pienyrittäjiä ja mikäli mahdollista, sirotella rahojasi vähän eri puolille maata ja kaupunkeja. Esimerkiksi käymällä eri ravintoloissa ja ostamalla matkamuistot useammalta käsityöläiseltä sen yhden sijaan. Ryhmämatkoja maan sisällä kannattaa vältellä, sillä ymmärrykseni mukaan niistä kertyneet varat kilahtelevat hallituksen ja näin olleen korruptoituneen sotilashallinnon kassaan.


Nyt on yksi yö Bangkokissa takana ja meidät upgreidattiin hotellissa ihan luksushuoneeseen ilmaiseksi! Kyllä muuten maistui viime yönä unet kellon ympäri ja olemme taas valmiina kuin partiolaiset valloittamaan tyyliin maailman. Suuntana onkin seuraavaksi Koh Tao. Pistäkää tipsejä tulemaan, jos sellaisia on takataskusta heittää! Me lähdetään nyt ostamaan junapilettejä asemalta. 

Thaimaa kiittää ja kuittaa! Palataan asiaan saarilta. Pus!

PS. Onko Bloggerissa (vai meidän netissä) jotain häikkää, kun minusta näyttää siltä, että kaikki kuvat eivät niin omissa kuin muidenkaan postauksissa näy?

EN // Last days in Myanmar I was sick the whole time. We went to visit Inle Lake, but because of my stomach flu and fewer, we had to skip everything and just focus for me getting better. The last night of our trip we had to spent in the Mandalay Airport. Wouldn't do it again though. But we survived and now after sleeping like 12 hours we are again ready to conquer the world! Well, at least Koh Tao. See you later!


25 kommenttia :

  1. No on kyllä ollut huonoa tuuria matkassa :( Tsemppiä Koh Taolle! Muistaakseni et oikein välittänyt sukeltamisesta, mutta jos haluatte testailla sitäkin, suunnatkaa suomalaisen Koh Tao Diversin pakeille. Mukavia tyyppejä.

    Kirjoitin Koh Taosta postauksenkin aikoinaan, ehkä sieltä löydätte jotain muutakin vinkkiä:
    http://melkomustavalkoista.blogspot.fi/2013/09/reissussa-koh-tao.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjo! Olipa hyvä kerrata tuo sun postaus, kun siitä hetki jo oli aikaa kun sen eka kerran luin (: Meidän tiemme viekin nyt siis huomisesta alkaen tuohon samaan poukamaan, jossa te olitte (: Tosin sellaiseen pikkuiseen bungaloviin! Sukeltaminen ei ole meidän juttu, mutta snorkkelit voisi kaivella naftaliinista ^_^

      Poista
  2. Onko millaisia lämpötiloja siellä Thaimaan suunnalla ja Näkyikö Bangkokissa levottomuuksia? Täällä on uutisoitu kranaatti-iskuista tosi paljon ja jokunen lentoyhtiö on perunut lentojaankin. Meillä olis lähtö 2.3 ensin Bangkokkiin ja siitä lennolla saarille mutta jahkaillaan jäiskö Bangkokkiin ensin yöksi - toisaalta jos levottomuuksia on silloin edelleen paljon niin tuskinpa jäädään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa!

      Asun tällä hetkellä Bangkokissa niin ajattelin, että vastaan kysymykseesi noista levottomuuksista.
      https://maps.google.com/maps/ms?msid=210550963008557722983.0004ea041241da07d86cb&msa=0&ll=13.759894%2C100.532455&spn=0.146226%2C0.222988&source=embed
      Tuosta osoitteesta pääsee katsomaan protestialueet joiden lähistöllä ei kannata hengailla. Muuten Bangkokissa kaikki toimii niinkuin ennenkin ja ilman uutisia en edes tietäisi, mitä täällä on meneillään sillä se ei normikatukuvassa näy ollenkaan.

      Poista
    2. Kat:lta tulikin jo hyvä vastaus (: Mutta me ei nyt nähty yhtään protestoijaa, vaikka oltiin koko eilinen päivä Bangkokin rautatieasemalla. Hyvin sinne uskaltaa mennä! Kun ei pakkaudu protestoijien kulkureiteille, niin koko mellakoista ei ainakaan nyt viime viikkoina ole näkynyt kuin pari vilausta (:

      Poista
  3. Harmillista, että ette nähneet sitä kaunista paikkaa. Mutta hyvää on kuitenkin se, että olette molemmat jälleen terveitä ja matka jatkuu! Ihania kuvia olit ottanut. Paikallinen maisema ja meno on niin paljon erilaista kuin meillä täällä Suomessa =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi oli se kyllä totaalisen erilaista! Kun tultiin takaisin Bangkokiin, niin oltiin molemmat, että vau! Onpa täällä siistiä ja niin kehittynyttä :D Fiilis oli vähän eri, kun tultiin muutama viikko sitten Bangkokiin Ausseista... Niin se maailma avartuu (:

      Poista
  4. muistakaa vaatia pelastusliivit jos merelle menette terveiset kotopuolesta eevalta ja eerolta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eeva ja Eero huolenpidosta! (: Ei valitettavasti päästy edes käymään koko järvellä, mutta ilman muuta oltaisi vaadittu pelastusliivit päälle!

      Poista
  5. Parempaa alkavaa reissuviikkoa!

    Vika taitaa olla Bloggerissa, se on kiukutellut viimeisen viikon tai kaksi enemmän kuin pitkään aikaan. Nämä kuvat näkyy hyvin :)

    VastaaPoista
  6. Vatsapöpöt ovat reissuilla ehkä väsyttävimpiä ja masentavimpia kokemuksia, menee oma aikansa, että saa taas kehon ja mielen virkeäksi. Onneksi voitte paremmin!

    Koh Taolle suosittelen vierailua läheisellä Nang Yuanin saarelle. Alue koostuu kolmesta pikkusaaresta jotka on yhdistetty hiekkarantuilla yhteen. Muita turisteja tottakai pyörii jaloissa, mutta siellä pystyy snorklaileen ja näkymät näköalapaikalta ovat hienot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Kyllä tässä on viikko mennyt, että alkaa tuntea olonsa edes kutakuinkin normaaliksi. Näin pidemmällä reissulla se on toisaalta ihan ok, mutta jos lähtee vaikka parin viikon lomalle ja on siitä ajasta puolet sairaana, niin ei oo kiva :/

      Me tultiinkin Nang Yuanin ohi ja hienolta näytti! Kiitos vinkistä! Ilman muuta mennään käymään, jos piheyksissämme vain raskitaa n :D

      Poista
  7. Koh Tao on ihana paikka! Saari on upean vehreä ja se on sen verran pieni, että siihen ehtii hyvin tutustua kokonaan. Oltiin siellä melko tasan tarkkaan kolme vuotta sitten. Se päärannan alue on tosi tiiviisti rakennettu ja hyvin täynnä turisteja jne, ja me siirryttiin sieltä parin yön jälkeen sellaiseen kolkkaan kuin Ao Leuk. Mentiin sinne taksilla (tai siis niillä lava-autoilla, jotka siellä toimii takseina) ja sinne johtaa mielettömän pitkä jyrkkä alamäki, joten sinne ei ihan kaikki eksy. Siellä on pieni rannanpätkä, muutamia bungaloweja ja joitakin isompia majoitustaloja ja kaksi ravintolaa. Vietettiin siellä melkein viikko vain rentoutuen, syöden ja nauttien. Suosittelen lämpimästi! Toivottavasti sinne ei ole tässä välissä ehditty rakentamaan liikaa lisää majataloja, että sellainen hiljainen fiilis säilyisi.
    Minne siellä päädyttekään, niin nauttikaa! Ja snorklausta suosittelen lämpimästi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna tuhannesti vinkeistä! Lähdettiinkin melkein samalta istumalta, kun tämän kommenttisi luin tuonne Aow Leukille, mutta siellä ei valitettavasti ollut tilaa. Mutta viereisestä poukamasta sitten löydettiin ihana pieni bungalow 15 euron hintaan, joten se sai kelvata. Tosi rauhallista sielläkin oli, joten odotan innolla että päästään täältä päärannan melskeestä pois! Ollaan nyt tässä tämä yksi yö vain (:

      Snorklaamaan mennään ehdottomasti!

      Poista
  8. Tulipas kurjaan väliin sairastuminen! Kiva, että saitte sitten Bangkokissa edes vähän ylimääräistä luksusta. Mukavaa loppureissua! Kiva seurata teidän matkaa täältä ruudun takaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti (: Ja ihanaa, että seurailet matkalla mukana!

      Poista
  9. Hauska tuo teidän kokisjuttu! Mulla tulee kans vedeltyä limpsaa joskus reissussa, kotona kun en koskaan sitä juo. Veikkaan että se on matkalla siitä syystä, että voi ihmetellä kapitalismin lonkeroiden ulottuvan maailman ääriin, ja parhaiten se näkyy silloin, kun fantan kyljessä teksti onkin arabiaksi, venäjäksi tai vaikkapa hindiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä :D Joku siinä on. Tosin suosituin juoma mulla taitaa olla täällä Kaakkois-Aasiassa vesimelonishake, mutta aina kun sitä ei ole saatavilla käteen eksyy vesi tai tuo pahuen kokis..

      Poista
  10. Oi, koh tao on ihana! Suosikkiravintolamme siellä oli Tukta thai food (Chalokin ja Saireen välisellä tienpätkällä)... Tosi hyvää thaikkuruokaa parilla eurolla. Me vuokrattiin skootteri ja kierreltiin kaikki saaren kolkat sillä. Turistisella Saireen rannan puolella taidettiin käydä vain kertaalleen. Iltaa vietettiin usein Buddha View sukelluskoulun rantabaarissa (Chalokin rannalla etelässä). Kannattaa myös vuokrata vene ja kuski päiväksi ja käydä snorklaamassa kauempana :) t.Papu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Papu vinkeistä! Ollaan nyt jumituttu ihan liian kivaan bungalowiin pienelle biitsille, mutta jospa sitä parin päivän päästä saataisiin itsemme liikkeelle ja skouttailemaan huudeja! Meillä oli molemmilla järkky vatsatauti viime viikolla ja sen jälkeen ei ole enää oikein nuudelit tai riisit uponneet :/ Harmi sinäänsä, kun thaikkuruoka olisi ihan superhyvää!

      Poista
  11. Voi muru. <3 Kirjoitat niin hyvin ja huvittavasti, että ihan naurattaa tuo teidän epäonni, vaikka olenkin pahoillani teidän puolesta.. Nuo vattapöpöt on kamalia!
    Arvaa muuten. Kärsin nyt sitten koko reissun puolesta. Ei ollut mitään ongelmia matkalla, mutta pari pvää kotiin paluun jälkeen ei vatsa kestä mitään.

    Tehtiin tänään vesimelonipirtelöt kotona. Niin kova ikävä sinne lämpöön. heh. Nauttikaas nyt ja syökää kaksin käsin vattapillereitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! No onneksi tuli vasta nyt eikä reissussa. Jos olisit vaikka puolet ollut teidän reissusta sairaana (niinku mulla meni viikko, että oon taas täysin ok) niin oishan se ollut ihan hanurista :/ Pikaista paranemista! Mäki söin tänään vesimelonipirtelön ^_^

      Poista
  12. Onneksi ootte kuitenkin jo tolpillaan ja pääsette nauttimaan reissusta niin kuin pitääkin! Harmi, että tuo nuudeliannos otti yhden erävoiton, mutta mikä se Aasian matka ilman ruikulia, vaikka en mä sitä nyt kenellekään toivoisi. Nimim. been there, done that, sillon ei naurattanut (;

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei naurattanut ei :D Tuntui kyllä ihan järkyltä enkä muista milloin olisin oikeasti viimeksi ollut NIIN kipeä! No nyt olo on mitä mainioin (*kop kop*).

      Poista

Hei, kiitti kommentista (: