Kirjoituspaikka: Los Angelesin lentokenttä, California, USA
Niin se kuulemma on, vaikka en minä kyllä nähnyt ainuttakaan enkeliä ahkerasta tähyilystä huolimatta. Sen sijaan vietin jänniä hetkiä myöhään illalla erään hämärän kaupunginosan seiska-elevenissä eli paikallisessa mini-marketissa erottuessani ihonvärini puolesta muusta porukasta kuin yö ja päivä. Ei tarvi varmaan erikseen mainita, että hieman meinasi kuumottaa selkään porautuvat kymmenet silmäparit ja tein ostokset maailmanennätysajassa J:n odottaessa autossa. Yö onneksi sujui samaisen alueen tunkkaisessa (mutta erittäin kohtuuhintaisessa) motellissa sukkelaan ja suhteellisen rauhaisasti kaikenmaailman paukkeesta ja autojen kaahailuäänistä huolimatta.
Meidän visiitti Losiin oli kaiken kaikkiaan nopea. Saavuimme mestoille torstaina, jolloin kurvailimme suoraan kaupungin läpi Hollywood-kukkuloille ja Griffith observatoriolle ihailemaan allamme levittäytyvää talomerta, joka illan hämärtyessä muuttui pikkuhiljaa valosellaiseksi.
Observatoriokeikan jälkeen tapahtui tämä alussa kuvattu ostoskokemus ja seuraavaksi olikin sitten jo "hyvin" nukutun yön jälkeen (huomatkaa silmäpussit) perjantaiaamu. Meillä oli liput samalle illalle katsomaan NHL-matsia Anaheimiin, jotka olin ostanut J:lle huomenlahjaksi. Sitä ennen alkuperäinen ajatus oli mennä kiertelemään Losin keskustaa, mutta päätimmekin poistua koko kaupungista kohti Orange Countya ja Newport beachiä. Jos joku teistä oli takavuosina OC-fani, niin varmasti tiedätte mistä puhun. Siksi mekin sinne suunnistimme, kun halusin nähdä rakastamastani hömppäsarjasta tuttuja huudeja ja bongailemaan mielikuvistusystäviäni Sethiä ja Ryania! Ja näkyihän niitä. Huudeja siis. Sitä ennen vedettiin kuitenkin navat täyteen pancakesejä.
Kun OC:ssä pyörittyämme jatkoimme matkaa muutaman kymmenen kilometrin päähän Anaheimiin, oli änärimatsin alkuun vielä useita tunteja aikaa. Sää oli vaihteeksi taas sateinen, joten ulkona hengailu ei oikein napostellut. Onneksi kohdalle sattui leffateatteri, jonne päräytimme katsomaan uutta Nälkäpeliä. Oli hyvä! Ja popparit kans! Sen jälkeen tulikin jo melkein kiire suunnistaa kohti Honda Centeriä ja Teemu Selännettä.
Nähtiin Teemu ja aika monta muutakin Teukka-fania. Oltiin hukassa kuin kunnon turret konsanaan, joten saatiin henkilökunnalta tuollaiset näppärät Anaheim-pyyhkeet, joita sitten heiluteltiin tyytyväisinä katsomossa. Peli oli viime hetken ratkaisumaalia lukuunottamatta maaliton, mutta silti jännä. Koko illan kohokohta taisi kuitenkin olla se, kun herra Selänne luisteli ensi kertaa jäälle ja koko halli puhkesi suosionosoituksiin. Kyllä siinä puski isänmaallisuus pintaan ja saatoin huutaa muutamaan kertaan vähemmän hillitysti: HYVÄ SUOMI!
Vielä on viimeisen Jenkki-etapin matkakertomus jäljellä, mutta se saa nyt odottaa päivän pari. Me nimittäin ahtaudutaan tunnin päästä taas lentokoneeseen ja liitelemme kohti Cookinsaaria.
Se on moro!
EN // Few photos from Los Angeles and Anaheim. Next stop Cook Islands.
